Oikeustiede:sotilasoikeudenkäynti
sotilasoikeudenkäynti
sotilasoikeudenkäynti |
Varsinaisista sotilasrikoksista säädetään rikoslain 45 luvussa. Niitä ovat esimerkiksi palvelusrikokset, poissaolorikokset, kuuliaisuusrikokset ja esimiesrikokset. Näiden lisäksi sotilasoikeudenkäynnissä voidaan käsitellä myös eräät yleiset rikokset, jos teko on kohdistunut puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen, rauhanturvaamisorganisaatioon tai toiseen sotilaaseen. Sotilasoikeudenkäyntiasioihin kuuluu myös asevelvollisuudesta kieltäytyminen. Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa rikosasioista säädetyssä järjestyksessä ja ne on keskitetty laissa määrättyihin alioikeuksiin. Muutoksenhakuasteena on aina Helsingin hovioikeus.
Sotilaallisen asiantuntemuksen takaamiseksi sotilasrikokset käsitellään erityiskokoonpanossa, jossa käräjäoikeudessa kuuluu ammattituomarin lisäksi tavallisesti kaksi sotilasjäsentä. Myös hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa asian käsittelyyn osallistuu säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi kaksi sotilasjäsentä. Lakimiespuheenjohtajan roolia on korostettu muun muassa sillä, että vastaajaa ei saa tuomita rangaistukseen vastoin puheenjohtajan mielipidettä. Syyttäjinä toimivat valtakunnansyyttäjän määräämät kihlakunnansyyttäjät, joilla on toimivalta koko maassa.Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
NuutilaAM1998, Aalto&Lindstedt1984, KiiskiK2005, KiiskiK2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:sotilasoikeudenkäynti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sotilasoikeudenkäynti.)