Oikeustiede:sotilasoikeudenkäynti/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Suomessa oli pitkään voimassa itsenäisyyden ajan alussa annettu sotilasoikeudenhoitolainsäädäntö. Sen mukaan sotaoikeudet käsittelivät erityistuomioistuimina rikoksia, joista säädettiin sotaväen rikoslaissa. Sotaväen rikoslain tunnusmerkistöt koettiin epätäsmällisiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Niissä säädetyt rangaistukset olivat huomattavan ankaria verrattuna yleiseen rikoslakiin. Myös rangaistustasossa ja rangaistuskäytännön yhtenäisyydessä oli selviä puutteita.

Vuoden 1984 alusta sotilasrikoksista on säädetty yleisessä rikoslaissa, sotilasrikosten käsittely on siirretty rauhan aikana yleiseen alioikeuteen ja sotilaskurinpitomenettelystä on ollut voimassa erillinen laki. Sotaoikeus voidaan asettaa erityistuomioistuimena vain sotatilaan julistetulle alueelle, mutta niissäkin oloissa toisen maailmansodan aikana käytössä olleet pikaoikeudet ovat kiellettyjä.

Keskeisenä perusteena tälle ja myöhemmille osittaisuudistuksille on ollut varusmiesten oikeusturvan parantaminen sotilasoikeudenhoidossa ja yleisen kurinalaisuuden merkityksen vähentyminen puolustusvoimissa. Sotilasoikeudenkäynti on pääsääntöisesti tavanomainen rikosprosessi. Sotilaskurinpitomenettelyä voidaan kuvata hallinnolliseksi rikosprosessiksi. Sotilasrikosasia on luonteeltaan puolustusvoimien sisäinen kurinpitoasia siihen asti, kunnes syyttäjä nostaa asiassa syytteen. Sanktion määrääminen joko sotilasoikeudenkäynnissä tai sotilasesimiehen toimesta kurinpitomenettelyssä riippuu pääsääntöisesti rikoksen vakavuudesta ja laadusta. Sotilasrikoksen selvittäminen tapahtuu aina rikosasioiden esitutkinnasta säädetyllä tavalla riippumatta siitä, kummassa menettelyssä asia myöhemmin ratkaistaan. Kurinpitopäätösharkinnassa sotilasesimies päättää, siirtääkö hän asian syyteharkintaan ja edelleen varsinaiseen sotilasoikeudenkäyntimenettelyyn vai ratkaistaanko asia joukko-osaston tasolla sotilaskurinpidollisesti.

Kurinpitoasiamiehen päätös määrää käsittelytien. Mikäli asiaa ei käsitellä kurinpidollisesti, joukko-osaston komentaja päättää esitutkinnan jälkeen, toimittaako hän esitutkinta-aineiston syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Seuraamusvalikoima on laaja. Yleisen tuomioistuimen sotilasoikeudenkäyntimenettelyssä sotilaalle voidaan tuomita yleistä lajia olevan rangaistuksen lisäksi kurinpitorangaistus, joita ovat aresti, kurinpitosakko, poistumisrangaistus ja varoitus. Joukko-osaston sotilaskurinpitomenettelyssä sotilaalle määrätään kurinpito-ojennus tai kurinpitorangaistus. Kurinpito-ojennuksia ovat poistumiskielto, ylimääräinen palvelus ja muistutus. Sekä sotilasoikeudenkäyntiä että sotilaskurinpitoa sitoo Euroopan ihmisoikeussopimus. Myös kurinpidossa on kyse aineellisen rikosoikeuden soveltamisesta. Vaikka kurinpidolliset seuraamukset on tarkoitettu vain sotilaita ja tiettyjä muita henkilöryhmiä varten ja vaikka ne ovat lieviä, myös ne on tarkoitettu rankaisuksi, pelotteeksi ja ennalta ehkäisyksi. Oikeusturva ei saa pysähtyä varuskunnan portille.

Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila