jäsenvaltion vahingonkorvausvastuuta eurooppaoikeuden rikkomisessa koskeva periaate | State Liability


jäsenvaltion vahingonkorvausvastuuta eurooppaoikeuden rikkomisessa koskeva periaate
State Liability
jäsenvaltion vahingonkorvausvastuuta EU-oikeuden rikkomisesta koskeva periaate
(jäsen)valtion vahingonkorvausvastuun periaate (EU)
(jäsen)valtion vahingonkorvausvastuu (EU)

Määritelmä Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ilmaistu periaate, jonka mukaan EU-oikeutta rikkonut jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan yksittäisille henkilöille tai yrityksille EU-oikeuden rikkomisesta aiheutuneen vahingon

Selite

EU:n jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu EU-oikeuden rikkomisesta on EU-oikeuden periaate, joka on saanut ensi ilmaisunsa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tapauksessa Francovich (Yhdistetyt asiat C-6/90 ja C-9/90). Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuuta koskevasta periaatteesta käytetään myös riisutumpia nimityksiä, esimerkiksi englanninkielisissä teksteissä principle of State liability. Suomen kielessä on laajassa käytössä ilmaisu (jäsen)valtion korvausvastuu (State liability, Member State liability). Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu liittyy läheisesti EU-oikeuden vaikutustapoihin, kuten etusijaan, suoraan sovellettavuuteen ja välittömään vaikutukseen. Jäsenvaltion korvausvastuun syntymisen edellytykset ovat: a) rikottu EU-oikeuden sääntö suo oikeuksia yksilöille,
b) EU-oikeuden rikkominen on riittävän ilmeinen, ja
c) EU-oikeuden rikkomisen ja yksilölle aiheutuneen vahingon välillä on (suora) syy-yhteys.

Jäsenvaltion korvausvastuun edellytykset ja EU:n korvausvastuun edellytykset on lähtökohtaisesti yhdenmukaistettu unionin tuomioistuimen ratkaisusta Bergaderm (Asia C-352/98 P) alkaen. Jäsenvaltiota, jonka toiminta tai laiminlyönti voi laukaista korvausvastuun, tulkitaan EU-oikeudessa laajasti: muun muassa kunnat ja kaupungit kuuluvat käsitteen piiriin. Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu voi perustua monenlaiseen toimintaan. Esimerkiksi lainsäätäjän toiminta voi synnyttää jäsenvaltion korvausvastuun (Yhdistetyt asiat C-46/93 ja C-48/93 Brasserie du Pêcheur). Lisäksi esimerkiksi oikeustapausta ylimpänä oikeusasteena käsittelevän tuomioistuimen tekemä EU-oikeuden rikkominen tai huomiotta jättäminen voi synnyttää korvausvastuun (Asia C-224/01 Köbler). Jäsenvaltiolta haetaan korvausta kanteella toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa. Korvausvastuuseen soveltuva oikeus on käytännössä yhdistelmä EU-oikeutta ja kansallista oikeutta: niiltä osin kuin EU-oikeus vaikenee jostakin yksityiskohdasta, kansallinen oikeus täydentää EU-oikeutta. Sovellettavan kansallisen oikeuden on oltava EU-oikeuden kanssa yhteensopivaa ja ristiriidatonta ja sen on täytettävä prosessiautonomiakontekstin tehokkuus- ja vastaavuusperiaatteen asettamat vaatimukset (esimerkiksi Yhdistetyt asiat C-46/93 ja C-48/93 Brasserie du Pêcheur; katso suomalaisesta oikeuskäytännöstä esimerkiksi KKO 2013:58).

Vahingonkorvausvastuun mahdollisuus muodostaa jäsenvaltioille insentiivin noudattaa EU-oikeutta ja on yksilöiden näkökulmasta keino saada EU-oikeuden avulla jäsenvaltiossa aikaan konkreettisia, vaikkakin vain EU-oikeuden alkuperäisen tarkoituksen toteutumatta jäämistä kompensoivia, seurauksia.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Katri Havu

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

AaltoP2011, Graig&DeBúrca2011, s. 230-231, 241-254, HavuK2013, s. 200-208, 218, 223, Woods&Watson2014, s. 208-220

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:jäsenvaltion vahingonkorvausvastuuta eurooppaoikeuden rikkomisessa koskeva periaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:jäsenvaltion vahingonkorvausvastuuta eurooppaoikeuden rikkomisessa koskeva periaate.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →