Oikeustiede:juridinen diskurssi
juridinen diskurssi | oikeudellinen diskurssi
juridinen diskurssi | |||
oikeudellinen diskurssi |
Diskurssin käsitteelle on erilaisissa teoreettisissa yhteyksissä annettu toisistaan poikkeavia merkityssisältöjä. Niinpä esimerkiksi Michel Foucault’n tiedonarkeologisessa tai Bernard S. Jacksonin semiologisessa ohjelmassa diskurssi-käsitettä käytetään toisessa merkityksessä kuin Jürgen Habermasin diskurssiteoriassa.
Sikäli kuin on oikeutettua puhua erityisestä diskurssiteoreettisesta oikeusteorian tai oikeusfilosofian suuntauksesta, tämä suuntaus kuitenkin kiinnittyy juuri Habermasin kehittelemiin lähtökohtiin. Diskurssiteoreettisen oikeusfilosofian edustajista on Habermasin ohella mainittava erityisesti Robert Alexy ja Klaus Günther.
Habermasin diskurssiteorian tausta on universaali- tai formaalipragmatismiksi kutsutussa kielifilosofiassa. Sen mukaan inhimilliset puhetoiminnot nostavat kolmenlaisia pätevyysvaatimuksia: totuus-, oikeellisuus- ja vilpittömyysvaatimuksia. Puhetoiminnollaan puhuja sitoutuu esittämään perusteluja pätevyysvaatimuksilleen. Totuus- ja oikeellisuusvaatimusten pätevyyttä voidaan testata erityisissä vaativissa, arkielämän toimintatilanteista irrottautuvissa kommunikaatiomuodoissa eli diskursseissa. Totuusvaatimus viittaa sen hyväksyttävyyteen teoreettisessa ja oikeellisuusvaatimus praktisessa diskurssissa.Kirjoittaja: Kaarlo Tuori
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
AlexyR1983, GüntherK1988, HabermasJ1992, TuoriK2000
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:juridinen diskurssi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:juridinen diskurssi.)