Filosofia:logiikan filosofia
logiikan filosofia
| logiikan filosofia |
Määritelmä
filosofian osa-alue, joka tutkii logiikan luonnetta ja rajoja
Selite
Aristoteleen (384-322 eaa) mukaan logiikka on organon, tiedon perusta tai instrumentti ja päättelyn voidaan katsoa olevan ihmiselle keskeinen tapa saada tietoa. Logiikassa tutkitaan päättelyn pätevyyttä ja pyritään oikeuttamaan pätevät johtopäätökset. Erityisesti 1900-luvun analyyttisessä filosofiassa (mm. Ludwig Wittgenstein (1889-1951)) logiikka on läheisesti suhteessa kielen rakenteisiin, jotka vuorostaan heijastelevat maailman rakennetta.
1. Logiikan luonne. Logiikka voidaan määritellä päättelyn tieteeksi ja päättely on puolestaan johtopäätöksen tekemistä premisseistä. Tämänkaltainen päättelyjakso on argumentti, jota logiikka pääasiassa tutkii pyrkimällä erottamaan huonot argumentit hyvistä. Relevantteja kysymyksiä ovat esimerkiksi: Tukevatko premissit johtopäätöstä? Kenen mielestä näin on? Mitkä ovat argumenttien perustekijät? Mitä johtopäätöksen "tukeminen" on?
2. Logiikan laajuus. Logiikan filosofiassa pohditaan myös sitä, miten logiikka eroaa semantiikasta, merkityksen tieteestä. Yleensä logiikassa tarkastellaan päätelmiä tiettyjen yleisesti käytettyjen sanojen, kuten "jos", "ja", "tai", "kaikki" ja "jotkut" kautta, mutta analyyttisessä filosofiassa logiikka on ymmärretty laajemmin. Keskustellaan esimerkiksi uskomuksen, havainnon, abstraktion jne. logiikasta. Siten logiikka ymmärretään nykyään usein yhdenmukaisesti semantiikan kanssa. Tässä tulee kuitenkin kyseeseen myös totuuden ongelma, sillä logiikassa ajatellaan argumentin olevan pätevä, jos sen premissit takaavat johtopäätöksen totuuden. Nykylogiikassa klassinen logiikka ajatellaan yleisesti liian rajoittuneeksi ja siksi on kehitetty erilaisia laajempia logiikoita, kuten moniarvologiikka, aikalogiikka ja modaalilogiikka.
1. Logiikan luonne. Logiikka voidaan määritellä päättelyn tieteeksi ja päättely on puolestaan johtopäätöksen tekemistä premisseistä. Tämänkaltainen päättelyjakso on argumentti, jota logiikka pääasiassa tutkii pyrkimällä erottamaan huonot argumentit hyvistä. Relevantteja kysymyksiä ovat esimerkiksi: Tukevatko premissit johtopäätöstä? Kenen mielestä näin on? Mitkä ovat argumenttien perustekijät? Mitä johtopäätöksen "tukeminen" on?
2. Logiikan laajuus. Logiikan filosofiassa pohditaan myös sitä, miten logiikka eroaa semantiikasta, merkityksen tieteestä. Yleensä logiikassa tarkastellaan päätelmiä tiettyjen yleisesti käytettyjen sanojen, kuten "jos", "ja", "tai", "kaikki" ja "jotkut" kautta, mutta analyyttisessä filosofiassa logiikka on ymmärretty laajemmin. Keskustellaan esimerkiksi uskomuksen, havainnon, abstraktion jne. logiikasta. Siten logiikka ymmärretään nykyään usein yhdenmukaisesti semantiikan kanssa. Tässä tulee kuitenkin kyseeseen myös totuuden ongelma, sillä logiikassa ajatellaan argumentin olevan pätevä, jos sen premissit takaavat johtopäätöksen totuuden. Nykylogiikassa klassinen logiikka ajatellaan yleisesti liian rajoittuneeksi ja siksi on kehitetty erilaisia laajempia logiikoita, kuten moniarvologiikka, aikalogiikka ja modaalilogiikka.
Erikieliset vastineet
| philosophy of logic | englanti (English) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:logiikan filosofia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:logiikan filosofia.)