Filosofia:fundamentaaliontologia
fundamentaaliontologia
| fundamentaaliontologia |
Määritelmä
Martin Heideggerin filosofiassa ihmisen olemassaoloon liittyvien metafyysisten kysymysten tutkimusta
Selite
Martin Heidegger (1889-1976) kutsuu teoksessa Sein und Zeit (1927) fundamentaaliontologiseksi tutkimusta, joka jäsentää kaiken inhimillisen olemisymmärryksen mahdollistavaa olemisen mielekkyysrakennetta. Fundamentaaliontologia ei kysy, mitä oleminen on vaan sitä miten oleminen ylipäätänsä voi avautua olemisymmärrykselle mielekkäänä. Se ei tähtää olemisen yleiseen ymmärrykseen, vaan kokemuksessa annetun todellisuuden kaikkein yleisimmän tason mielekkyysrakenteen erittelyyn. Olemiskysymys tavoittelee sitä, mikä on aina jo ymmärretty ennen kuin voimme kohdata mitään, mikä on. Fundamentaaliontologia lähtee liikkeelle täälläolemisen analytiikasta.
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SalonenT2008, BackmanJ2010, BackmanJLuotoM2014
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.12.2024: Filosofia:fundamentaaliontologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fundamentaaliontologia.)