etiikka | moraalifilosofia | moraalitiede | moraaliteoria | moraali


etiikka
moraalifilosofia
moraalitiede	(harvinainen)
moraaliteoria
moraali

Määritelmä filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia ja hyvää elämää

Selite Etiikassa tutkitaan hyvää, pahaa, oikeaa, väärää, moraalisen toiminnan perusteita. Aristoteleen (384-322 eaa.) teoksessa Nikomakhoksen etiikka tutkimuksen kohteena on ihmisen luonne ja erityisesti ominaisuudet, joiden perusteella luonnetta voidaan sanoa hyväksi – siis luonteen hyvyydet eli hyveet (ethikai aretai). Tämän etymologian mukaan etiikka on oppia luonteen hyveistä. Nykyisin ei kuitenkaan puhuta luonteen hyveistä vaan moraalisista hyveistä. Termi ’moraalinen’ juontuu latinan sanasta moralis, jonka perustana on tottumusta tai tapaa tarkoittava sana mos (mon. mores). Tämän etymologian mukaan moraali tarkoittaa totutun ja hyvänä pidetyn tavan mukaista toimintaa. Koska toimintatavat riippuvat luonteesta, ja toisaalta luonteen piirteet kehittyvät tottumuksista, sanoille ”moraali” ja ”moraalisuus” on syntynyt myös hyvään luonteeseen viittaava merkitys. Toisaalta sana ”etiikka” on saanut saman tapaan tai tottumukseen viittaavan merkityksen kuin moraali. Etiikan ja moraalin käsitteistä puhutaankin nykyisin varsin väljästi. Usein niitä käytetään toistensa synonyymeinä.

Etiikka tutkii moraalikäsitteiden luonnetta, alaa ja alkuperää ja jakautuu puolestaan moniin eri osa-alueihin tai moraaliteorioihin, joista tärkeimpiä ovat seuraavat:

1. Metaetiikka tai analyyttinen etiikka käsittelee etiikan luonnetta ja sen perustavimpia käsitteitä sekä niiden keskinäisiä suhteita. Siinä pohditaan esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin ”hyvä”, ”paha”, ”oikea”, ”väärä”, ”velvollisuus”, ”lupa”, ”oikeudenmukaisuus”, ”syrjintä” tai ”tasa-arvo”.
2. Normatiivinen etiikka tutkii sitä mitkä asiat ovat oikein tai väärin. Normatiivisen etiikan tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten moraalikäsityksiin ja ohjata heidän moraalista toimintaansa.
3. Velvollisuusetiikka (Deontologinen etiikka) on erityisesti Kantin kehittämä moraaliteoria, jossa moraali liittyy velvollisuuksiin ja periaatteisiin, jotka vaativat moraalitoimijoita toimimaan tietyllä tavalla seurauksista välittämättä.
4. Seurausetiikka (Konsekventialistinen etiikka) on moraaliteoria, jonka mukaan tekojen oikeuden tai vääryyden määrittävät niiden seuraukset.
5. Hyve-etiikka on moraaliteoria, joka korostaa moraalitoimijan luonnetta.
6. Deskriptiivinen etiikka on moraalin kuvailemiseen tähtäävä tutkimusala, joka välttää toimintasuositusten esittämistä.
7. Soveltava etiikka on normatiivista etiikkaa, jossa tutkitaan eri elämänalojen moraalikysymyksiä. Viime aikoina ovat olleet esillä lääkintä- ja hoitoetiikka, ympäristöetiikka, feministinen etiikka ja vähemmistöjen oikeuksia koskevat ongelmat.

Lisäksi eri tutkimussuuntauksien etiikat sisältävät omaleimaisia aineksia. Näitä ovat mm. feministinen etiikka, mannermainen etiikka ja pragmatistinen etiikka. Esimerkiksi Martin Heidegger (1889-1976) kiistää etiikan arvofilosofiana, jossa ihmisen käytöstä arvioidaan jonkin ulkopuolisen arvon, kuten hyvä, perusteella. Hänen mukaan filosofian tehtävä ei ole asettaa arvoja, vaan päinvastoin selvittää, mikä ihminen on sikäli kun hän (muun muuassa) asettaa arvoja. Arvot ovat ratkaisuja, joita ihminen elämässään tekee tai jättää tekemättä. Siten ihminen on itse arvottaja. Heideggerin "aluperäinen etiikka" ei kerro, millaisia eettisiä valintoja meidän tulee tehdä, vaan kysyy yleisesti kuka ihminen on ja millä edellytyksillä eettinen toiminta on ylipäänsä mahdollista. Hänen mukaansa etiikka seuraa lopulta ihmisen kyvystä ajatella eli kysyä olemisen mieltä. Heideggerin etiikkaa on kutsuttu myös arkkietiikaksi.

Lisätiedot

kreik. ἠθική ēthos = vakiintuneet tavat, luonne
Etiikan vastineita suomen kielessä ovat moraalifilosofia ja joskus myös moraali(tiede), jotka merkitsevät olennaisesti samaa oppia hyvästä, pahasta, oikeasta ja väärästä. Moraalifilosofia-termiä käytetään usein puhuttaessa filosofianhistoriallisista eettisistä näkemyksistä.

Lue lisää Logos-ensyklopediasta!

Erikieliset vastineet

ethics	englanti (English)
ética	espanja (español)
etica	italia (italiano)
ética	portugali (português)
éthique	ranska (français)
etik	ruotsi (svenska)
Ethik	saksa (Deutsch)
eetika	viro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

LaunisV2010, BagginiJFoslP2012, PietarinenJ2015, HallamaaJ2008, LindbergS2010

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Filosofia:etiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:etiikka.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →