Oikeustiede:perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt)
perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt)
perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt) |
Määritelmä
perustuslakipoikkeus tarkoitti vanhemmassa saksalaisessa valtiosääntöteoriassa säädöstä, joka määräajaksi tai toistaiseksi lakkautti kansalaisten oikeuksia, olivatpa ne perustuslain suojaamia tai eivät
Selite
Perustuslakipoikkeus voitiin alkujaan luonnehtia selkeästi valtiosäännön vastaiseksi lainsäädäntötoimeksi. Se positivoitui valtiosääntöinstituutioksi Saksan ns. Weimarin perustuslaissa vuodelta 1919.
Suomen valtiosääntöjärjestelmässä on toisaalta nimenomaisesti vahvistettu sekä mahdollisuus säätää poikkeuksia perustuslaista perustuslainsäätämisjärjestyksessä (ns. poikkeuslaki) että tavallisella lailla rajoittaa kriisioloissa kansalaisten perusoikeuksia (tilapäinen poikkeus perusoikeuksista).Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
HufeldDV2012, JyränkiA2003, s. 268, LoewensteinK1931, s.171 ss. ja 191 ss.
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt).)