Oikeustiede:perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt)

    Tieteen termipankista

    perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt)

    perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt)
    Määritelmä perustuslakipoikkeus tarkoitti vanhemmassa saksalaisessa valtiosääntöteoriassa säädöstä, joka määräajaksi tai toistaiseksi lakkautti kansalaisten oikeuksia, olivatpa ne perustuslain suojaamia tai eivät
    Selite

    Perustuslakipoikkeus voitiin alkujaan luonnehtia selkeästi valtiosäännön vastaiseksi lainsäädäntötoimeksi. Se positivoitui valtiosääntöinstituutioksi Saksan ns. Weimarin perustuslaissa vuodelta 1919.

    Suomen valtiosääntöjärjestelmässä on toisaalta nimenomaisesti vahvistettu sekä mahdollisuus säätää poikkeuksia perustuslaista perustuslainsäätämisjärjestyksessä (ns. poikkeuslaki) että tavallisella lailla rajoittaa kriisioloissa kansalaisten perusoikeuksia (tilapäinen poikkeus perusoikeuksista).
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HufeldDV2012, JyränkiA2003, s. 268, LoewensteinK1931, s.171 ss. ja 191 ss.

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:perustuslakipoikkeus (Ausnahmegesezt).)