cohabitation-asetelma

cohabitation-asetelma (luo nimityssivu)

Määritelmä ranskalaisessa valtiosääntöoikeudessa alkujaan käytetty, sinänsä oikeudellisesti sääntelemätön ja siten vaihteleva päätösvaltapositio niissä valtiosääntöjärjestelmissä, joissa perustuslaki vahvistaa kansalaisten suoralla vaalilla valitsemalle valtionpäämiehelle (tasavallan presidentille) itsenäisiä toimivaltuuksia l. valtaoikeuksia, joita kuitenkin käytetään parlamentarismin puitteissa sellaisessa poliittisessa asetelmassa, jossa presidentti edustaa toisenlaista yhteiskuntapoliittista suuntausta kuin hallitus

Selite

Demokraattiset valtiosäännöt jakaantuvat kahteen perusluokkaan: valtiovallan kolmijako-oppia toteuttaviin järjestelmiin (vallanjakojärjestelmät, kuten USA:n valtiosääntö) ja parlamentaarisiin järjestelmiin. Näiden kahden perusjärjestelmän välillä esiintyy runsaasti hybridimalleja, eikä kumpaakaan perusmalleista missään toteuteta sellaisenaan.

Järjestelmillä on toisistaan poikkeava perusrakenne: kolmijakomalleissa kansanedustuslaitos valitaan demokraattisesti vaaleissa, mutta sen rinnalla toimii eksekutiivi, aitoa valtaa itsenäisesti käyttävä valtioelin, joka on niinikään kansan valitsema (kaksoislegitimiteetin problematiikka). Kumpikaan valtioelimistä ei voi vapauttaa toista tehtävästään.

Parlamentarismia soveltavissa järjestelmissä vallan painopiste on perustuslain säännösten mukaan kansalaisten vaaleilla valitsemassa parlamentissa, jonka vaikutusvalta ulottuu toimeenpanovallan käyttämiseen parlamentarismin välityksin. Jos parlamentarismia toteuttava valtiosääntö säätää kansanedustuslaitoksen välittömän vaikutuksen ulottumattomissa olevalle valtiojohtajalle, yleensä tasavallan presidentille, merkittävää itsenäistä päätösvaltaa, puhutaan semipresidiaalisesta valtiosäännöstä.

Termi cohabitation on alkujaan peräisin Ranskan V tasavallan valtiosääntöjärjestelmästä, ja kuvaa poliittista asetelmaa, jossa parlamentin (tarkemmin: kansalliskokous, l'Assemblée nationale) hyväksymän ja luottamusta nauttivan pääministerin rinnalla hallitusvaltaa käyttää vaaleissa valittu valtionpäämies, joka on valittu tehtäväänsä sellaisen puoluekoalition tai puolueen ja äänestäjäkunnan toimesta, jolla ei ole enemmistöä parlamentissa.

Ranskalainen valtiokäytäntö johti siihen, että tällaisissa oloissa kaksoislegitimiteetistä huolimatta pääministeri ja presidentti joutuivat mukautumaan poliittisiin olosuhteisiin siten, että toimeenpanovalta keskittyy pääministerille. Tämä oli Ranskassa seurausta siitä, ettei valtion perustoimintoja kuten oikeusjärjestyksen kehittämistä lainsäädäntötoimin ja valtiontalouden rahoittamista voida järjestää presidentin toimivaltuuksien puitteissa ilman parlamentin myötävaikutusta.

Ranskan ajoittaiset pitkäaikaisetkin cohabitation- asetelmat (suoraan käännettynä "yhdessä asuminen") ovat joskus purkautuneet ennenaikaisiin vaaleihin seurauksin, että presidentin edustama poliittinen suuntaus on voittanut vaalit, ja sekä presidentti että pääministeri ovat vaalien jälkeen edustaneet samaa poliittista suuntausta, sekä kyenneet koordinoimaan hallitusvallan käyttämisen.

Käytetyt lähteet: http://fr.wikipedia.org/wiki/Cohabitation_(politique)

http://fr.wikipedia.org/wiki/Régime_semi-présidentiel

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

DuvergerM1970

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Oikeustiede:cohabitation-asetelma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:cohabitation-asetelma.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →