eurooppaoikeuden etusijaperiaate


eurooppaoikeuden etusijaperiaate

Määritelmä Eurooppaoikeus syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen normin riippumatta siitä, minkä tasoisesta kansallisesta normista on kyse ja mikä on kyseisen normin säätämisajankohta.

Selite

Jotta Euroopan unioni voi saavuttaa sen tavoitteet ja jotta eurooppaoikeudellisilla normeilla olisi jotain merkitystä kansallisella tasolla, eurooppaoikeudella on oltava etusija sen kanssa ristiriidassa oleviin kansallisiin normeihin nähden. Tästä syystä Euroopan unionin tuomioistuin kehitti eurooppaoikeuden välittömän oikeusvaikutuksen vuonna 1963 annetussa tuomiossaan tapauksessa Van Gend & Loos (Asia 26/62). Toimiakseen välitön oikeusvaikutus edellyttää myös eurooppaoikeuden etusijaperiaatteen tunnustamista, jonka tuomioistuin kehitti vuonna 1964 annetussa tuomiossa tapauksessa Costa v ENEL (Asia 6/64).

Unionin tuomioistuin perusteli etusijaperiaatetta kolmella eri argumentilla. Jäsenvaltiot olivat hyväksyneet etusijaperiaatteen solmiessaan perussopimuksen tai liittyessään unioniin. Etusijaperiaate on välttämätön unionin toiminnan kannalta, sillä muutoin unioni ei voi saavuttaa sen tavoitteita. SEUT 288 artiklan mukainen asetusten suora sovellettavuus jäsenvaltioissa olisi merkityksetön, jos etusijaperiaatetta ei olisi olemassa. Tuomioistuimen näkemyksen mukaan unionin ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestysten välinen suhde on monistinen, eli unionin säädökset ovat suoraan voimassa jäsenvaltioissa. Jotkut jäsenvaltiot eivät ole hyväksyneet tätä näkemystä ja he pitäytyvätkin dualistisessa tulkinnassa, jonka mukaan heidän kansallinen perustuslakinsa mahdollistaa eurooppaoikeuden etusijaperiaatteen toimimisen kansallisella tasolla, ja näin heillä säilyy myös viimekätinen sanavalta eurooppaoikeuden sitovuuden suhteen.

Etusijaperiaatteen suhdetta kansallisiin säädöksiin tarkennettiin tapauksessa Internationale Handelsgesellschaft (Asia 11/70). Unionin tuomioistuimen mukaan suoraan sovellettavat eurooppaoikeudelliset normit syrjäyttävät minkä tahansa kansallisen säädöksen, jopa perustuslain. Tapauksen Simmenthal (Asia 106/77) perusteella etusijaperiaate koskee kaikkia kansallisia säädöksiä, riippumatta niiden säätämisajankohdasta. Simmenthal-tapauksessa vahvistettiin myös se, että kansallinen tuomioistuin voi jättää minkä tahansa kansallisen normin soveltamatta, jos se on ristiriidassa eurooppaoikeuden kanssa, riippumatta siitä, onko kyseiselle tuomioistuimelle annettu toimivaltaa tähän kansallisessa laissa.

Viime vuosina etusijaperiaate on aiheuttanut käytännön ongelmia ja se on kohdannut suoraa vastustusta kansallisten tuomioistuimien johdosta. Tapauksessa Melloni (Asia 399/11) EU-tuomioistuin päätyi siihen, että etusijaperiaate velvoittaa kansallista tuomioistuinta soveltamaan EU-oikeudellista säädöstä, vaikka säädöksen takaama perusoikeussuojan taso olisi alempi kuin kansallisen perustuslain edellyttämä. Tapauksessa oli kyse eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta ja poissaolevana annetusta tuomiosta. Tšekin perustuslakituomioistuin on todennut EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa tapauksessa Marie Landtová (Asia 399/09) ja Tanskan korkein oikeus on päättänyt jättää noudattamatta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua tapauksessa Dansk Industri (Asia 441/14).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Tomi Tuominen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Graig&DeBúrca2011, RaitioJ2010

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:eurooppaoikeuden etusijaperiaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:eurooppaoikeuden etusijaperiaate.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →