Oikeustiede:ylimmän opetuksen vapaus
ylimmän opetuksen vapaus
ylimmän opetuksen vapaus |
Tieteen vapauteen kuuluu sen harjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on toteutettu asianomaisia laitoksia koskevissa laeissa ja korkeakoululaitoksen osalta mm. vuoden 2009 yliopistolaissa (558/2009).
Perustuslain sisältö on ilmaisu tulkinnanvaraisesti sen osalta, mitä tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen sisältyy perustuslain korotetun muodollisen lainvoiman turvaamana. Sanamuodosta voitaneen päätellä, että yliopistotasoa alemmilla tasoilla opettajat ovat sidottuja tehtävänimikkeensä osoittaman sidoksen lisäksi joihinkin opetussisältöjä ja -menetelmiä koskeviin määräyksiin. Kummassakin tasossa opetus voidaan sitoa opetusaikaa ja vahvistettuja opetusohjelmia ja suunnitelmia koskeviin päätöksiin.
Perustuslain 123.1 § vahvistaa yliopistoille itsehallinnon "sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään". Ylimmän opetuksen vapaus perusoikeutena saa osaltaan vahvistuksen tästä säännöstä yliopistoissa harjoitetun tieteellisen tutkimuksen osalta (PeVL 11/2009). Voitaneen katsoa, että yliopiston ulkopuolelta ei voida hallinnollisin määräyksin määrittää, mitä yliopistoissa tutkitaan ja opetetaan. Toisaalta yliopistojen tutkimus ja opetus ovat merkittävästi sidoksissa sekä budjettirahoitukseen opetusministeriön ja yliopistojen välisten tulosopimusten pohjalta että yliopistojen muista julkisista tulolähteistä saamaan tutkimusrahoitukseen.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Lähikäsitteet
- hyvinvointivaltio
- korotettu muodollinen lainvoima
- perusoikeusluokitukset
- tieteen vapaus (valtiosääntöoikeus)
- yliopistojen oikeusasema
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:ylimmän opetuksen vapaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ylimmän opetuksen vapaus.)