Oikeustiede:yliopistojen oikeusasema
yliopistojen oikeusasema
| yliopistojen oikeusasema |
Yliopistojen itsehallinnosta ja tutkimuksen vapaudesta säädetään Suomen perustuslaissa. Sivistyksellisiä oikeuksia sääntelevässä perustuslain 16 §:n 3 momentissa säädetään yleisesti siitä, että tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. Perustuslain 123 §:n 1 momentin mukaan yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yliopistolaissa säädetään tarkemmin yliopistojen oikeudellisesta asemasta, itsehallinnosta ja toiminnasta. Yliopistot päättävät itse sisäisestä hallinnostaan.
Nykyinen vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki muutti yliopistojen oikeusaseman valtionhallinnon yksiköistä itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Aikaisemmin yliopistot (osittain Helsingin yliopistoa lukuun ottamatta) olivat olleen valtion tilivirastoja eli muodostivat osan valtion hallinto-organisaatiota sen toimieliminä. Yliopistojen henkilökunta oli ennen muutosta pääsääntöisesti virkasuhteista, kun nykyään he ovat työsopimussuhteisia.
Jokainen yliopisto on oma oikeushenkilönsä, joko yliopistolain mukaisena julkisoikeudellisena laitoksena tai myös säätiölain sääntelevänä säätiönä. Yliopistot voidaan lukea kuuluvaksi ns. välilliseen julkiseen hallintoon. Niille kuuluu julkisia tehtäviä. Opiskelijoihin suoraan kohdistuu myös sellaista päätöksentekovaltaa, jota voidaan pitää julkisen vallan käyttönä. Yliopistoyhteisöön kuuluvat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat.
Käytetyt lähteet:
Suomen perustuslaki (731/1999) 16 §, 123 §, yliopistolaki (558/2009)Kirjoittaja: Kirsi Kuusikko
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Miettinen&al2009, MäenpääO2009
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:yliopistojen oikeusasema. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yliopistojen oikeusasema.)
