Kielenhuollon määritelmä: fooni

    Tässä menee ilmeisesti nyt kaksi eri termiä sekaisin:

    • Fooni on eräs toinen kielitieteen termi, jonka määritelmä on "suusta tuleva fyysinen äännähdys josta puhe muodostetaan". Katso Kielitiede:fooni.
    • Foni puolestaan on perua yhdysvaltalaisen Stanley Smith Stevensin vuonna 1936 ehdottamasta englannin kielen uudissanasta phon, joka tarkoittaa äänenvoimakkuuden mittayksikköä. Erikoislainan lainanantajakieli on tässä tapauksessa englanti, ja sana kirjoitetaan vakiintuneesti niin kuin äännetään eli lyhyellä o:lla.
    Antilope (keskustelu)14. tammikuuta 2017 kello 19.04

    Kielenhuollon nimenomainen kanta on kuitenkin se, että fooni tarkoittaa myös ’äänen voimakkuuden yksikköä’. Tätä ei nähdäkseni voida sivuuttaa. Kiistanalaista on myös se, mitä tässä tapauksessa on pidettävä lähimpänä lainanantajakielenä.

    Mlang.Finn (keskustelu)19. tammikuuta 2017 kello 19.31

    Minunkin mielestäni tässä on syytä noudattaa Kielitoimiston nykysuositusta. Korjaukset on jo tehty.

    Stefan Werner (keskustelu)29. maaliskuuta 2017 kello 16.13