Keskustelu Kielitiede:fooni (mittayksikkö)

Kuinka pitää suhtautua siihen, että Kotuksen suosituksen mukaan muoto ”foni” on nimenomaisesti hylättävä ja että korrekti muoto on fooni? Tämä suositus löytyy teoksesta Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierassanat.

Vastaavasti Kielitoimiston sanakirjasta löytyy ainoastaan sooni, muotoa ”soni” ei siellä ole, ja Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierassanat mainitsee nimenomaisesti muodon ”soni” hylättäväksi.

Nähdäkseni sooni ja fooni edustavat samaa sanatyyppiä kuin geeni, faasi, graafinen ym., joiden ensimmäiseen tavuun kuuluu pitkä vokaali. Foonia puoltaa erityisesti se, että lähtökohtana on kreikan sana fōnē.

Soonin etymologia juontuu latinan sanasta sonus.

Näiden kahden sanan oikeinkirjoituksesta vallitsee tietty erimielisyys, mutta Kotuksen suositus pitäisi ainakin jossain muodossa mainita.

Tässä menee ilmeisesti nyt kaksi eri termiä sekaisin:

• Fooni on eräs toinen kielitieteen termi, jonka määritelmä on "suusta tuleva fyysinen äännähdys josta puhe muodostetaan". Katso Kielitiede:fooni.
• Foni puolestaan on perua yhdysvaltalaisen Stanley Smith Stevensin vuonna 1936 ehdottamasta englannin kielen uudissanasta phon, joka tarkoittaa äänenvoimakkuuden mittayksikköä. Erikoislainan lainanantajakieli on tässä tapauksessa englanti, ja sana kirjoitetaan vakiintuneesti niin kuin äännetään eli lyhyellä o:lla.

Kielenhuollon nimenomainen kanta on kuitenkin se, että fooni tarkoittaa myös ’äänen voimakkuuden yksikköä’. Tätä ei nähdäkseni voida sivuuttaa. Kiistanalaista on myös se, mitä tässä tapauksessa on pidettävä lähimpänä lainanantajakielenä.

Minunkin mielestäni tässä on syytä noudattaa Kielitoimiston nykysuositusta. Korjaukset on jo tehty.