Kielenhuollon määritelmä: fooni
Tässä menee ilmeisesti nyt kaksi eri termiä sekaisin:
- Fooni on eräs toinen kielitieteen termi, jonka määritelmä on "suusta tuleva fyysinen äännähdys josta puhe muodostetaan". Katso Kielitiede:fooni.
- Foni puolestaan on perua yhdysvaltalaisen Stanley Smith Stevensin vuonna 1936 ehdottamasta englannin kielen uudissanasta phon, joka tarkoittaa äänenvoimakkuuden mittayksikköä. Erikoislainan lainanantajakieli on tässä tapauksessa englanti, ja sana kirjoitetaan vakiintuneesti niin kuin äännetään eli lyhyellä o:lla.
Kielenhuollon nimenomainen kanta on kuitenkin se, että fooni tarkoittaa myös ’äänen voimakkuuden yksikköä’. Tätä ei nähdäkseni voida sivuuttaa. Kiistanalaista on myös se, mitä tässä tapauksessa on pidettävä lähimpänä lainanantajakielenä.