Valtio-oppi:teknokratia
teknokratia
teknokratia |
Teknokratia voidaan ajatella joko itsenäisenä teknokraattisena hallintomallina tai jo olemassa olevaan hallintomalliin sovellettavana hallintotapana, missä tiedollisen ja teknisen osaamisensa perusteella valituilla asiantuntijoilla on merkittävä valta-asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Koska asiantuntijoilla on oikeus johtaa yhteiskuntaa asiantuntemuksen eikä kansan tahdon perusteella, teknokratia mielletään usein elitistiseksi.
Asiantuntijat voivat olla tutkijoita, insinöörejä sekä muita teknisen tai tieteellisen alan asiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneita tiettyihin aihealueisiin. Päätäntävalta perustuu heidän pätevyyteensä tietyissä asiakysymyksissä, ja toimenpiteiden legitimointi perustuu tiedon objektiiviseen ja rationaaliseen arviointiin parhaista mahdollisista ratkaisuista.
Tieteellisen tiedon ja asiantuntijaosaamisen korostamisen vuoksi teknokratia mielletään positivistiseksi painottaen tieteellistä tutkimustapaa ja sen avulla löydettyjä faktoja. Päätöksenteossa käytetään järjestelmällistä lähestymistapaa, jossa faktoja arvioidaan objektiivisesti ja pragmaattisesti. Arviot pyrkivät ennustettavuuteen, minkä vuoksi toimenpiteet ovat tulevaisuuteen tähtääviä.
Teknokraattinen päätöksenteko mielletään usein epäpoliittiseksi, sillä päätöksissä pyritään riippumattomuuteen ideologisista preferensseistä, koska ne koetaan esteenä rationaaliselle päätöksenteolle. Tällöin objektiivisesti paras vaihtoehto ei ole altis vastaväitteille. Asiantuntijoiden puolueettomuuden ajatellaan takaavan tehokkaan, toimivan ja riippumattoman hallinnon.
Teknokratia voi olla institutionalisoitunut eri hallintojärjestelmiin ja päätöksenteon eri vaiheisiin, esimerkiksi ideologisessa hallintojärjestelmässä asiantuntijoiden osaamisen yhteys valtion harjoittamaan politiikkaan legitimoi päätökset yhteiskunnan muokkaamiseen (jolloin lopullinen päätösvalta voi olla demokraattisesti valitulla edustajalla). Teknokratia onkin helpommin hyödynnettävissä teknisesti hankaliin asiakysymyksiin kun taas kulttuuri- tai moraalikysymyksiin on hankalampi vastata.
Vaikka teknokratiaa voi soveltaa hallintomalleihin, se voi olla ristiriidassa demokraattisten periaatteiden kanssa. Asiantuntijavalta ei ole tilivelvollinen äänestäjille, minkä vuoksi se on ristiriidassa edustuksellisen järjestelmän kanssa. Sen lisäksi asiantuntijavalta ei ole myöskään kovin läpinäkyvää, koska päätöksentekijät eivät ole julkisia toimijoita.Erikieliset vastineet
technocracy | englanti (English) | |
teknokrati | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- aristokratia
- byrokratia
- demokratia (vieruskäsite)
- meritokratia (vieruskäsite)
- positivismi
- rationalismi
Käytetyt lähteet
BealeyF1999, Bertsou&Caramani2020, BertsouE2022, Bertsou&Caramani&Koedam2024
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Valtio-oppi:teknokratia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Valtio-oppi:teknokratia.)