Tähtitiede:Kuu
Kuu
| Kuu |
Kuu on keskuskappaleeseensa Maahan verrattuna poikkeuksellisen suuri kiertolainen: Kuun massa on peräti 1.2% maapallon massasta, ja läpimitta 3476 km on noin neljännes maapallon läpimitasta.
Kuu kääntää aina saman puolen Maata kohti, eli sen pyörähdysaika akselinsa ympäri on yhtä pitkä kuin sen kiertoaika maapallon ympäri. Tällainen synkroninen pyöriminen on varsin tavallista: kaikki aurinkokunnan suuret kuut kääntävät saman puolen keskuskappalettaan kohti. Libraation ansiosta voimme kuitenkin nähdä Kuun pinnasta enemmän kuin puolet.
Kuun pinnalta erottaa helposti vaaleampia mantereita ja tummempia meriä eli mare-alueita. Nimitykset ovat historiallista perua, ja niitä käytetään yhä, vaikkei kuussa vettä olekaan. Meret ovat noin 4 miljardia vuotta vanhoja hyvin suuria meteorikraattereita, jotka ovat sittemmin täyttyneet Kuun sisäosista tihkuneella laavalla. Maahan näkymättömällä puolella ei ole samanlaisia laajoja meriä kuin Maahan kääntyneellä puoliskolla.
Kuun pinta on kraatterien peittämä. Kaikki ne ovat syntyneet meteoripommituksen tuloksena. Ne ovat säilyneet miljardeja vuosia, koska Kuussa ei ole ilmakehää eikä vettä, eikä eroosio pääse kuluttamaan pinnan muotoja.
Kuun kiinteä vaippa (litosfääri) ulottuu noin 800-1000 kilometrin syvyyteen. Sen sisäpuolella oleva ydin (astenosfääri) on ainakin osittain sula, koska havaintojen mukaan poikittaiset järistysaallot eivät pääse etenemään sen lävitse.
Allaolevassa kuvassa kuoren ja merten paksuutta ja pinnan epätasaisuutta on huomattavasti liioiteltu.
Kuusta on aina valaistuna Auringon puolella oleva puolisko. Kun Kuuta katsotaan sen radan sisäpuolella olevalta maapallolta, vaihtelee valaistuna näkyvä osa noin 29.5 päivän eli synodisen kuukauden jaksoissa.
Allaoleva kaavio esittää Maata ja Kuun rataa "ylhäältäpäin" eli ekliptikan pohjoisnavan suunnasta. Ulommat kuvat esittävät, miltä Kuu näyttää Maasta katsottuna ollessaan ratansa eri kohdissa.
Uudenkuun hetkellä Kuu on likimain samassa suunnassa kuin Aurinko ja vaikeasti havaittavissa. Koska Kuu ei liiku aivan Maan ratatasossa, se on uudenkuun aikaan yleensä hieman Auringon pohjois- tai eteläpuolella. Noin puolen vuoden välein se osuus lähes samaan suuntaan kuin Aurinko ja aiheuttaa auringonpimennyksen
Kuu liikkuu vastapäivään, ja alkaa näkyä auringonlaskun jälkeen. Viikon kuluttua se näkyy D:n muotoisena puolikuuna, joka nousee ja laskee keskimäärin 6 tuntia Auringon jälkeen. Kuu on silloin tehnyt neljänneskierroksen radallaan, joten sen sanotaan olevan ensimmäisessä neljänneksessä.
Toisen viikon kuluttua Kuu on vastakkaisella puolella kuin Aurinko ja näkyy täysikuuna, joka on korkeimmillaan keskiyöllä. Täydenkuun hetkellä Kuun kirkkaus kasvaa hyvin voimakkaasti, ja lähes häikäisevän kirkkaalta pinnalta on vaikea erottaa yksityiskohtia. Tämä kirkastuminen tunnetaan oppositioefektinä. Täydenkuun magnitudi on noin -12.5.
Jos Kuu sattuu täydenkuun hetkellä olemaan lähellä Maan ratatasoa, se kulkee Maan varjona kautta, mikä havaitaan kuunpimennyksenä.
Kun täysikuusta on kulunut viikko, Kuu näkyy taas puolikuuna, nyt vasen puoli valaistuna. Viimeisessä neljänneksessä oleva Kuu nousee ja laskee nyt keskimäärin 6 tuntia ennen Aurinkoa, ja näkyy parhaiten aamuyöstä.
Kuu lähenee Aurinkoa ja näkyy kapenevana sirppinä ja häviää pian näkyvistä ennen seuraavan uudenkuun hetkeä.
Kasvavasta Kuusta käytetään joskus nimitystä yläkuu ja vähenevästä alakuu
Erikieliset vastineet
| Moon | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Tähtitiede:Kuu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Kuu.)