Tähtitiede:oppositioilmiö
oppositioilmiö
oppositioilmiö |
Ilmiö havaitaan useimmilla ilmakehättömillä kappaleilla, kuten Kuulla ja asteroideilla. Esimerkiksi Kuu on täydenkuun hetkellä lähes häikäisevän kirkas, mutta jo seuraavana yönä se on paljon himmeämpi.
Katsottaessa kohdetta valonlähteen suunnasta pinnan epätasaisuudet peittävät omat varjonsa. Toinen, mahdollisesti vielä suurempi tekijä on suoraan taaksepäin siroavan valon interferenssistä johtuva vahvistuminen.
Havaintogeometriaa kuvaava suure on vaihekulma. Se on havaitsijan ja valonlähteen välinen kulma kohteesta katsottuna. Oppositiossa valonlähde on samassa suunnassa kuin havaitsija, joten vaihekulma on nolla. Kun piirretään kohteen kirkkaus tai kirkkauden muutos vaihekulman suhteen, saadaan vaihekäyrä.
Alla olevassa kuvassa on Kuun vaihekäyrä. Vaihekulma 0 vastaa siis oppositiota eli täydenkuun hetkeä. Kuun vaiheiden mukainen jhakso on melkein 30 vuorokautta, joten ydessä vuorokaudessa Kuun vaihekulma muuttuu 360°/30 = 12°. Vuorokausi täydenkuun jälkeen vaihekulma on kasvanut jo 12 asteeseen, ja kirkkaus vähentynyt yli puoli magnitudia. Kuuta on kuitenkin hyvin vaikea muuten erottaa täysikuusta, sillä lähes koko näkyvissä oleva pinta on valaistu.
Kuvasta nähdään, että Kuun kirkkaus magnitudeina muuttuu melko suoraviivaisesti vaihekulman mukana, mutta tultaessa noin 5 asteen päähän oppositiosta käyrä kääntyy jyrkemmin ylöspäin. Tämä ylimääräinen kirkastuminen on juuri oppositioilmiö.
Erikieliset vastineet
opposition effect | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Tähtitiede:oppositioilmiö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:oppositioilmiö.)