ympäristön ennallistaminen


ympäristön ennallistaminen

Määritelmä ihmisen toiminnan seurauksena muuttuneen ympäristön palauttaminen muutosta edeltäneeseen tilaan

Selite

Ympäristön ennallistaminen oikeudellisen ja hallinnollisen kielenkäytön käsitteenä perustuu luonnontieteelliseen käsitteeseen. Biologiassa ennallistaminen tarkoittaa ihmisen toiminnan vuoksi muuttuneen ympäristön palauttamista luonnontilaiseksi tai luonnontilaisen kaltaiseksi. Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi metsien ennallistamista, joka tehdään esimerkiksi poistamalla vieraita puulajeja sekä lisäämällä lahopuuta. Soiden ennallistaminen tehdään poistamalla suo-ojia, jolloin vedenpinta saadaan palautetuksi luonnolliselle tasolle, mikä johtaa alueelle tyypillisen kasvi- ja eläinlajiston palaamiseen. Luonnonsuojelussa yleensä ennallistaminen on kertaluonteinen toimenpide, jossa joko käynnistetään luontotyypin muuttuminen luonnontilaiseksi tai nopeutetaan hitaasti tapahtuvaa muutosta. Vesistöjen ennallistaminen kohdistuu yleensä pienvesistöihin kuten lähteisiin, puroihin, noroihin ja lampiin, ja usein keinona on vedenpinnan korkeuden palauttaminen alkuperäiselle tasolle. Uittotoiminnan päättymisen jälkeen on ollut tarvetta vesistöjen ennallistamineen, mikä tarkoittaa uppopuiden ja uittojätteen poistamista.

Oikeudellisena nimenomaisena käsitteenä ennallistaminen on sekä kansallisella tasolla että Euroopan unionin sääntelyssä melko uusi. Vesistön ennallistamista säännellään unionin tasolla vesipuitedirektiivissä ja ympäristön ennallistamista ympäristövastuudirektiivissä, jotka on saatettu kansallisesti voimaan.

Ennallistamisen lähikäsitteitä on useita. Lainsäädännössä ja oikeuskirjallisuudessa käytetään myös käsitteitä pohjaveden tai ympäristön puhdistaminen, korjaaminen, ennalleen palautus, kunnostaminen, saneeraus, vahingon torjunta. Näiden käsitteiden asiallinen sisältö on osittain yhtenevä, mutta voi myös vaihdella tilanne- tai säädöskohtaisesti. Ympäristönsuojelulainsäädännössä käytetty puhdistaminen on laajempi käsite kuin kunnostaminen, joka tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä pilaantumisen riskien poistamiseksi, kuten maa-ainesten poistamista alueelta. Puhdistamisella tarkoitetaan haitallisesti muuttuneen ympäristön tilan aiheuttamien haittojen tai riskien poistamista tai merkittävää vähentämistä. Puhdistamalla siis joko palautetaan alueen tila entiselleen tai poistetaan haitat ja riskit rajoittamalla alueen käyttöä. Puhdistamisen tuloksena ei siksi aina ole luonnontila tai kemikaaleista "puhdas" ympäristö, vaan tavallisesti osa haitta-aineista jää maaperään. Nämä haitta-aineet edellyttävät joko käyttörajoitteita maa-aineksille tai rajoituksia alueen käytölle. Uudessa vesilaissa (587/2011) käytetään käsitettä jälkihoitotoimenpide, joka tarkoittaa uiton päättymisen jälkeisiä toimenpiteitä ja kattaa myös ennallistamistoimenpiteet.

Käytetyt lähteet: Merkittävien ympäristövahinkojen korjaaminen. Opas menettelyistä. Ympäristöministeriön raportti 2/2012. s. 48–50.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jouko Tuomainen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

PärnänenS2012, s. 14-15, TuomainenJ2006, s. 29-30

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:ympäristön ennallistaminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ympäristön ennallistaminen.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →