Oikeustiede:yleiskäyttöoikeudet

    Tieteen termipankista

    jokamiehenoikeudet | yleiskäyttöoikeudet

    jokamiehenoikeudet
    yleiskäyttöoikeudet
    Määritelmä jokaisen Suomessa oleskelevan yleisperusteinen valtuus käyttää luontoa tai erämaata riippumatta siitä, kuka omistaa käytönkohteena olevan alueen tai on sen haltija (yleisperusteinen toisen alueen käyttövaltuus). Näistä oikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan tai muun käyttöoikeuden haltijan lupaa tai suostumusta eikä siitä tarvitse yleensä maksaa. Näitä oikeuksia käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä alueen omistajalle tai haltijalle (haitattomuusvaatimus).
    Selite Yleiskäyttö- ja jokamiehenoikeuksien taustalla on maantapa velvoittavana oikeuslähteenä. Nykyisin kuitenkin lainsäädäntö ohjaa monin tavoin näiden oikeuksien käyttöä. Niitä punnitaan ensinnäkin Suomen perustuslaista (731/1999) ilmenevien ympäristö- ja muiden perusoikeuksien, kuten omaisuudensuojan ja liikkumisvapauden, sekä oikeusperiaatteiden, kuten yhdenvertaisuus- ja laillisuusperiaatteen, valossa. Toiseksi yleiskäyttö- ja jokamiehenoikeuksille asetetaan reunaehtoja ja toisen alueen käytön rajoja muussa lainsäädännössä. Tapaoikeuden tila onkin näissä yleisperusteisissa toisen alueen käyttövaltuuksissa jatkuvasti kaventunut. Maantavan merkitys ei kuitenkaan ole kokonaan poistunut, sillä myös vakiintunutta tapaoikeutta on oikeusvaltioperiaatteen mukaan pidettävä julkisessa toiminnassa noudatettava lakina. Julkisessa toiminnassa on siis otettava huomioon kirjoitetun lain ohella tapaoikeuteen perustuvat ulottuvuudet yleiskäyttöoikeuksista.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Kai T. Kokko

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Ekroos&al2010, HolloE2009, KokkoK2010, KokkoK2012, Tuunainen&al2012, HovilaI2012

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 20.4.2024: Oikeustiede:yleiskäyttöoikeudet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yleiskäyttöoikeudet.)