työstäpidättäytymisoikeus

Määritelmä työntekijän oikeus kieltäytyä tekemästä työtä, josta aiheutuu hengen tai terveyden vaaraa

Selite

Työturvallisuuslain mukaan työstäpidättäytyminen edellyttää, että työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Sen sijaan ei edellytetä, että vaara olisi jollakin tavoin työnantajan syyksi luettavissa sopimuksen tai työturvallisuusmääräysten rikkomisena. Vaaran vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työtehtävien luonne ja keskimääräinen vaarallisuus: arviointi on erilainen esim. toimistotyössä ja pelastuspalvelun tehtävissä. Vakavuus merkitsee ensisijaisesti sitä, kuinka vaikealta vahinkoseuraukselta on tarkoitus välttyä. Lisäksi arviointiin vaikuttanee vahinkoseurauksen todennäköisyys, jonka on oltava sitä suurempi, mitä lievemmän seurauksen välttämisestä on kysymys. Vaaraa koskevan edellytyksen täyttymisen ratkaisee työntekijä itse, mutta päätöksen on oltava objektiivisesti perusteltavissa. Korkeimman oikeuden käytännössä työstäpidättäytyminen on katsottu perusteettomaksi mm. tapauksessa, jossa kenkätehtaan työntekijät olivat keskeyttäneet työnteon kohonneen lämpötilan (28–33 °C) aiheuttaman rasituksen takia. Perusteen on katsottu täyttyneen, kun paperitehtaan korjausmies ja sorvari olivat puuttuvaan ammattitaitoonsa vedoten kieltäytyneet nostamasta 13 tonnia painavaa taakkaa siltanosturilla tehtaan sisätiloissa, joissa liikkui muita työntekijöitä.

Työstä pidättäytyminen on lain mukaan rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä vaaralta suojautumiseksi. Jos siis vaara liittyy vain tiettyyn työvaiheeseen, menetelmään tai välineeseen, työskentelyä on muilta osin jatkettava. Pidättäytymisestä ehkä aiheutuva toisenlainen vaara on rajoitettava mahdollisimman vähiin.

Työstäpidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista: etukäteen tai joka tapauksessa jälkeenpäin. Sitten on työnantajan asiana ryhtyä toimiin vaaran poistamiseksi tai tilanteen laukaisemiseksi muutoin. Työntekijä voi jatkaa työstä pidättäytymistä, kunnes työ voidaan jälleen suorittaa turvallisesti. Tämänkin seikan arviointi kuuluu työntekijän tulkintavallan piiriin.

Lainmukaiset edellytykset täyttävä työstäpidättäytyminen ei ole työvelvoitteen laiminlyöntiä, eikä oikeutta käyttäneeseen työntekijään saa kohdistaa mitään epäedullisia seuraamuksia. Aiheettomasta työstäpidättäytymisestä sen sijaan voi seurata palkan menetys työnkeskeytyksen ajalta ja – kunkin seuraamuksen erityisedellytysten täyttyessä – esim. työsopimuksen päättyminen tai vahingonkorvausvastuu.

Laajemmassa mielessä työstäpidättäytymisoikeudella on tarkoitettu yleisistä velvoiteoikeudellisista periaatteista johdettua työntekijän oikeutta pidättäytyä omasta suorituksestaan, jos toinen sopijapuoli, työnantaja, on jättänyt täyttämättä omia velvollisuuksiaan (ks. pidättämisoikeus sopimussuhteissa). Tällöin voi kysymys olla myös muista kuin työturvallisuutta koskevista sopimusvelvoitteista.

Työnteon keskeyttämisenä työstäpidättäytyminen täyttää yhden työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkeistä. Työtuomioistuimessa onkin joskus määrätty työntekijäjärjestölle hyvityssakkoja työsuojelun puutteiden takia järjestetystä, mutta työrauhavelvollisuuden vastaisesta työnseisauksesta. Tällöin ovat kuitenkin täyttyneet myös muut työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkit, ennen muuta kollektiivinen painostustarkoitus, joka on ilmennyt palkanlisiä, työolojen järjestelyjä jne. koskevina, työehtosopimukseen kohdistuvina vaatimuksina.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jorma Saloheimo

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Oikeustiede:työstäpidättäytymisoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:työstäpidättäytymisoikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →