tuottokorko


tuottokorko

Määritelmä Tuottokorko on korko, joka maksetaan perusteettomasti hallussa pidetylle toisen pääomalle. Se voidaan määritellä myös niin, että tuottokorko on korko rahamäärälle, joka henkilön on palautettava toiselle sopimusrikkomuksen vuoksi tai muulla vastaavalla perusteella.

Selite

Korkolain (633/1982) 1 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan lakia ei sovelleta velvoitteeseen palauttaa saatu vastike tai etuus, kun sopimus puretaan tai etuus osoittautuu perusteettomaksi, siltä osin kuin kysymys on koron maksamisesta velan eräpäivää edeltäneeltä ajalta. Säännöksen korolla tarkoitetaan tuottokorkoa. Kyse on erityislaatuisesta eräpäivää edeltävästä korosta, johon ei säännöksen mukaan sovelleta korottomuusolettamaa. Tuottokoron maksaminen voi perustua yleiseen oikeusperiaatteeseen tai erityislain säännökseen.

Tuottokoron erityspiirre on siinä, että toisen pääomaa pidetään hallussa ilman perustetta. Tämä tarkoittaa, ettei pääoman omistajan ja sitä hallussa pitävän välillä ole sopimusta, johon hallussapito perustuu. Kyse voi olla perusteettoman edun palautuksesta eli edunpalautuksesta tai esimerkiksi siitä, että sopimus on purettu. Silloin sopimus ei enää sido, ja kauppasopimuksissa myyjä yleensä joutuu palauttamaan saamansa kauppahinnan tai sen osan. Tällaista velkaa ei ole tavoiteltu eikä mahdollista korosta ennen palautusta ole sovittu. Esineoikeudessa puhutaan esineestä kertyvän tuoton palauttamisesta.

Tuottokoron maksamisesta on meillä useita erityissäännöksiä, esimerkiksi kuluttajansuojalaissa (38/1978) kaksi. Korkein oikeus on antanut useita tuomioita, joissa pääoman hallussa pitänyt osapuoli on velvoitettu maksamaan vastapuolelle tuottokorkoa pääoman perusteettoman hallussa pitämisen ajalta siihen asti, kunnes pääoma on palautettu tai sille on alkanut kertyä viivästyskorkoa.

Tuottokoron määräksi on monissa erityissäännöksissä säädetty korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu viitekorko, josta on määritelty korkolain 12 §:ssä. Se määräytyy puolivuosittain Euroopan keskuspankin viimeisimmän perusrahoitusoperaation koron perusteella. Korkein oikeuskin on käyttänyt sitä usein koron määränä, mutta ei aina. Todelliseen tuottoonkin on kiinnitetty huomiota. Viimeisen 20 vuoden aikana korkolain mukainen viitekorko on ollut korkeimmillaan 4,5 prosenttia ja 1.7.2016 alkaen se on 0 prosenttia vuodessa, jolloin tuottokorosta ei ole voinut puhua. Jos Euroopan Keskuspankin operaatiossaan käyttämä korko on -0,51 prosenttia, korkolain mukainen viitekorko on miinuksella. Silloin se ei vastaa tarkoitustaan. Korkolakia olisi syytä tarkistaa tältä osin. Jos sitä ei tarkisteta, negatiivisen koron mahdollisuus tulisi ottaa huomioon tuottokorkoa koskevissa erityissäännöksissä.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ari Saarnilehto

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-I, NorrosO2012, Saarnilehto&al2012, SaarnilehtoA2005, Wilhelmsson&Sevón1984

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:tuottokorko. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tuottokorko.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →