tuomioistuinsovittelu


tuomioistuinsovittelu

Määritelmä Tuomioistuinsovittelussa kyse on tuomioistuimessa toimivasta vapaaehtoisesta konfliktinratkaisumenettelystä, jossa tarkoituksena on saada osapuolet löytämään heitä tyydyttävä ratkaisu ongelmiinsa. Sitä käytetään siviiliasioissa.

Selite

Vuoden 2006 alusta Suomessa otettiin käyttöön tuomioistuinsovittelu Norjan ja Tanskan esikuvien mukaisesti. Vuonna 2011 tuomioistuinsovittelua koskeva lainsäädäntö uudistettiin. Tuomioistuinsovittelussa ei pyritä lain mukaiseen ratkaisuun, vaan ratkaisuun, joka tyydyttää osapuolten tarpeet ja intressit.

Tuomioistuinsovittelu voi tulla vireille tuomioistuimessa joko erillisellä sovitteluhakemuksella tai sovittelupyynnöllä, jonka voi liittää haastehakemukseen. Pyynnön voi esittää myös siviilioikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa. Tuomioistuin päättää sovittelun aloittamisesta. Jos asia on vireillä myös oikeudenkäyntinä, se keskeytyy sovittelun ajaksi. Sovittelijana toimii asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomari. Muu kuin tuomari ei voi siis toimia Suomessa sovittelijana tuomioistuinsovittelussa. Asiantuntemuksen turvaamiseksi tai sovittelun edistämiseksi muuten sovittelija voi käyttää avustajaa. Käytännössä asiantuntija-avustajaa on käytetty vain lapsenhuoltoriidoissa.

Menettely tuomioistuinsovittelussa on vapaamuotoista, eikä siihen sovellu yleinen prosessioikeudellinen sääntely. Lain mukaan "sovittelijan tulee auttaa osapuolia heidän pyrkimyksessään päästä yhteisymmärrykseen ja sovinnolliseen ratkaisuun". Suomalainen tuomioistuinsovittelu on siis lähtökohtaisesti fasilitatiivista eli auttavaa. Sovittelija pyrkii auttamaan osapuolten kommunikaatiossa ja sovintoneuvotteluissa, mutta ei ota kantaa lopputuloksen sisältöön. Osapuolten pyynnöstä tai heidän suostumuksellaan sovittelija voi kuitenkin tehdä sovintoehdotuksen.

Tuomioistuinsovittelussa asia voi päättyä vahvistettuun sovintoon tai asian sillensä jäämiseen. Asia voi jäädä sillensä, jos osapuolet eivät pääse sopuun tai jos he eivät halua vahvistaa saavuttamaansa sovintoa. Jos asia on myös oikeudenkäyntinä vireillä, asia palaa sovittelun epäonnistuttua riitaprosessiin, jossa se voi päätyä tuomioon, vahvistettuun sovintoon tai asian sillensä jäämiseen. Jos asia palaa oikeudenkäyntiin, sovittelijana toiminut tuomari on jäävi käsittelemään enää samaa asiaa tuomioistuimessa.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Kaijus Ervasti

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

ErvastiK2012B, ErvastiK2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:tuomioistuinsovittelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tuomioistuinsovittelu.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →