Oikeustiede:vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu
vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu
| vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu |
Yhdysvalloissa syntyi 1960-luvulla ADR-liike (Alternative Dispute Resolution Movement). Sen tavoitteena oli hakea vaihtoehtoja etäiseksi, kalliiksi ja hitaaksi koetulle tuomioistuinten konfliktinratkaisulle.
Ei ole mitään yleisesti hyväksyttyä abstraktia tai teoreettista määritelmää vaihtoehtoiselle konfliktinratkaisulle. On esitetty erilaisia näkemyksiä, pitäisikö "vaihtoehtoisesta konfliktinratkaisusta" puhua vain viralliselle konfliktinratkaisulle vaihtoehtoisista yksityisistä epämuodollisista menettelyistä, joissa osapuolilla on valta päätöksestä vai pitäisikö kaikkia tuomitsemisen vaihtoehtoja käsitellä "vaihtoehtoisena konfliktinratkaisuna". Käytännössä ero näkyy esimerkiksi siinä, pidetäänkö välimiesmenettelyä vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun muotona.
Suomessa tutkijat, jotka korostavat nimenomaan "vaihtoehtoisuutta", käyttävät usein termiä "vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu". He eivät pidä välimiesmenettelyä tai erilaisia lautakuntamenettelyitä vaihtoehtoina tuomioistuimille tai virallisen oikeuden logiikalle. Termiä "vaihtoehtoinen riidanratkaisu" taas käyttävät usein tutkijat, jotka viittaavat "vaihtoehtoisuudella" kaikkiin oikeudenkäynnin ulkopuolisiin menettelyihin riippumatta niiden luonteesta.
Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun perusmuoto on sovittelu. Usein puhuttaessa vaihtoehtoisesta konfliktinratkaisusta kyse on nimenomaan sovittelusta ja sen luonteesta. Tällöin keskustelu keskittyy usein rajanvetoon erilaisten asiantuntijamenettelyiden (evaluaatio) ja varsinaisen sovittelun (fasilitaatio) väliseen rajanvetoon.Kirjoittaja: Kaijus Ervasti
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu.)
