Oikeustiede:sopimus kolmannen hyväksi tai vahingoksi
sopimus kolmannen hyväksi tai vahingoksi
| sopimus kolmannen hyväksi tai vahingoksi |
Perusajatus
Sopimusoikeuden lähtökohtia on ajatus, jonka mukaan sopimukset luovat oikeuksia ja velvollisuuksia ainoastaan sopimuspuolille. Erityisen varauksellisesti on suhtauduttu siihen, että sopimus aikaansaisi velvollisuuksia jollekin ulkopuoliselle tai rajoittaisi kolmannen henkilön oikeuksia (ns. sopimukset kolmannen vahingoksi). Esimerkiksi maahantuoja ja jälleenmyyjä eivät voi keskinäisin sopimuksin rajoittaa niitä oikeuksia, jotka tavaran ostajalla on myyjään nähden.
Vakuutussopimus
Tunnetuin esimerkki sopimuksesta kolmannen hyväksi on henkivakuutussopimus, jossa on edunsaajamääräys. Vakuutussopimuslaissa on sitä koskevia tarkempia säännöksiä. Myös vahinkovakuutuksessa voi korvauksensaajana olla ulkopuolinen taho. Suomen oikeudessa ei ole estettä sille, että kolmannelle oikeuksia luova sopimus olisi tyypiltään muukin oikeustoimi kuin vakuutussopimus.
Ehtojen muuttaminen
Sopimuksissa kolmansien hyväksi ovat juridiset ongelmat liittyneet toisaalta sopijapuolten valtaan muuttaa tuollaisen sopimuksen ehtoja ja toisaalta kolmannen mahdollisuuksiin toteuttaa oikeutensa. Sopijapuolten muuttamisvalta voi rajoittua eri tavoin. Toinen sopijapuolista on esimerkiksi voinut erikseen sitoutua saamaan aikaan sovitun edun kolmannelle henkilölle, esimerkiksi antamalla sitä koskevan lahjanlupauksen. Sopijapuolet voivat myös nimenomaisesti sopia siitä, ettei ehtoja muuteta. Tietyissä erityistilanteissa muuttamisvalta rajoittuu sen vuoksi, että hyötyvä kolmas saa tiedon sopimuksesta ja ryhtyy sopijapuolten tieten joihinkin toimiin sen sidonnaisuuteen luottaen.
Jos osapuolet ovat sopineet siitä, ettei kolmatta hyödyttävää ehtoa muuteta ja ovat antaneet tälle sopimuksestaan tiedon, pystyy kolmas toteuttamaan oikeutensa tavanomaisin velvoiteoikeudellisin keinoin. Suoritukseen velvollinen voi kuitenkin vedota vilpittömässäkin mielessä olevaan kolmanteen nähden sellaisiin pätemättömyysperusteisiin, jotka ovat tehokkaita hänen sopimuskumppaniaan kohtaan.
Kirjoittaja:Juha Karhu
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
HemmoM1998, NorrosO2007, TelarantaKA1990
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:sopimus kolmannen hyväksi tai vahingoksi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimus kolmannen hyväksi tai vahingoksi.)