Oikeustiede:rikoslajit
rikoslajit
rikoslajit |
Muodollisesti Suomessa on voimassa edelleen rikoslaki vuodelta 1889 (39/1889), jolla kumottiin vuoden 1734 rikos- ja rangaistuskaaret. Rikoslaki ja siihen liittynyt asetus rangaistusten täytäntöönpanosta tulivat voimaan vuonna 1894. Myöhemmin rikoslakia on muutettu moneen kertaan lähes kaikilta osin, joskus yksittäisiä lainkohtia muuttamalla, joskus kirjoittamalla uudestaan kokonaisia lukuja.
Rikoslain kokonaisuudistus toteutettiin Suomessa vuosina 1980–1999. Oikeusministeriön alaisuuteen perustettiin vuonna 1980 projektiorganisaatio, rikoslakiprojekti. Kokonaisuudistusta siirryttiin keväällä 1983 toteuttamaan suurina osapaketteina. Rikoslakiprojekti työskenteli vuoteen 1999 asti.
Liikkeelle lähdettiin erityisestä osasta, ja rikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe, ”ykköspaketti”, koski omaisuus-, vaihdanta- ja talousrikoksia ja tuli voimaan 1991. Erityisen osan toinen laaja osittaisuudistus, ”kakkospaketti”, koski muun muassa henkeen ja terveyteen sekä vapauteen kohdistuvia rikoksia. Uusina kokonaisuuksina rikoslakiin otettiin tässä yhteydessä muun muassa työ- ja ympäristörikoksia koskevat luvut. Uudistus tuli voimaan 1995. Kolmannen laajan erityisen osan uudistuspaketin muodostivat oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevat säännökset. Tämä niin kutsuttu OVJS-uudistus tuli voimaan 1999.
Yksittäisiä rikoslain lukuja on uudistettu tai lisätty omina muutoshankkeinaan. Viimeisinä osauudistuksina rikoslakiin lisättiin vuonna 2007–2009 aserikoksia koskeva 41 luku, raskauden keskeyttämistä ja perimään puuttumista koskeva 22 luku ja alkoholirikoksia koskeva 50 a luku. Arvopaperimarkkinarikoksia koskenut, vuonna 1999 säädetty 51 luku uudistettiin 2012.
Erityisen osan uudistusta seurasi yleisiä oppeja koskenut uudistuspaketti. Rikoslakiprojektin johtoryhmä hyväksyi viimeisinä tehtävinään 1999 projektin yleisiä oppeja koskeneet pykäläehdotukset. Uudistus kattoi vastuuopin (rikoslain 3–5 luvut) ohella rangaistuksen määräämistä koskevan rikoslain kuudennen luvun ja tuli voimaan 2004.
Rangaistussäännöksiä on edelleen muissakin laeissa kuin rikoslaissa, mutta vankeusrangaistuksen uhan sisältävät säännökset pyritään nykyisin keskittämään rikoslakiin.Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila
Lähikäsitteet
- kriminaalipolitiikka
- kriminalisointiperiaatteet
- rangaistusasteikot
- rangaistusteoriat
- rikollisuus
- rikos- ja rangaistustilastot
- rikosjaottelut
- rikoslaki
- rikossäännös
Käytetyt lähteet
KM1976:72, LahtiR1978, Lahti&Lappi-Seppälä(toim.)2003, LahtiR2013, Lappi-Seppälä&al2013, s. 87-94 ja 245-1442, NuutilaA-M1998
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:rikoslajit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rikoslajit.)