Oikeustiede:prosessinjohto
prosessinjohto
| prosessinjohto |
Muodollinen prosessinjohto tarkoittaa oikeudenkäynnin kulun järjestämistä. Tätä tarkoittaen riita-asian osalta säädetään, että tuomioistuimen on valvottava, että asian käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestystä eikä asiaan sekoiteta mitään sellaista, joka ei siihen kuulu (OK 6:2a). Muodolliseen prosessinjohtoon kuuluvat esimerkiksi jutun käsittelyajan määrääminen, käsittelyn aloittaminen ja lopettaminen, asian käsittelyjärjestyksestä päättäminen, puheenvuorojen jakaminen istunnossa, juttujen yhdistäminen ja erottaminen sekä asian käsittelymuodosta (suullinen tai kirjallinen) päättäminen. Tuomioistuimen on lisäksi huolehdittava käsittelyn julkisuudesta ja joutuisuudesta, kuulemisperiaatteen noudattamisesta sekä käsittelyn tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.
Aineellisella prosessinjohdolla tarkoitetaan tuomioistuimen asian selvittämistä tarkoittavia toimia. Sen kohteena on aineisto, johon pääasiaratkaisu voidaan perustaa eli asianosaisten vaatimukset ja niiden tueksi esittämät tosiseikat, todisteet sekä tapaukseen sovellettavat oikeusnormit.
Oikeudenkäyntiaineiston hankkiminen ja esittäminen sekä asian selvittäminen kuuluu ensisijaisesti asianosaisille. Tuomioistuimen aktiivisella prosessinjohdolla on kuitenkin nykyisin tärkeä merkitys etenkin riita-asioiden käsittelyssä. Siviiliprosessin tehtävänä on ennen muuta toteuttaa aineellista oikeutta yksityisoikeuden alalla, antaa oikeussuojaa yksittäistapauksissa ja toimia myös laajemmin sanktiomekanismina sen edistämiseksi, että aineellinen oikeus lyö itsensä läpi yhteiskunnassa. Tuomioistuimen passiivinen rooli ei sovellu tähän ajatteluun ja siviiliprosessikäsitykseen.
Oikeudenkäyntiaineistoon kohdistuva tuomarin aineellinen prosessinjohto voi tähdätä kyselyoikeuden käytön avulla aineiston selventämiseen (epäselvyyksien, puutteiden ja ristiriitaisuuksien korjaaminen), aineiston täydentämiseen (rikastamiseen), aineiston eli lähinnä todistusaineiston rajoittamiseen ja asianosaisten informoimiseen prosessiaineistoon liittyvistä kysymyksistä.
Lain mukaan tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että juttu tulee perusteellisesti ja asianmukaisella tavalla käsitellyksi ja ettei siihen sekoiteta mitään sellaista, mikä ei siihen kuulu. Tuomarin on jo riita-asian valmistelussa huolehdittava siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joihin he haluavat vedota nimenomaan oikeustosiseikkoina. Valmistelussa on selvitettävä, mikä on prosessin kohde eli asianosaisten vaatimusten ja niiden perusteiksi vedottujen oikeustosiseikkojen sisältö ja mitä todisteita asiassa tullaan esittämään ja mitä todisteilla halutaan näyttää toteen (todistusteemat).
Rikosasian pääkäsittelyssä tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että asia tulee asianmukaisesti käsitellyksi. Tuomarin tulee rajoittua kontrolloimaan lähinnä vain sitä, että syytetyn eduksi ilmeisesti koituva aineisto esitetään käsittelyssä; syytettä tukevan aineiston hankkiminen ja esittäminen kuuluu syyttäjälle.Kirjoittaja: Jyrki Virolainen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
LaukkanenS1995, VaitojaJ2014, VirolainenJ1988
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:prosessinjohto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:prosessinjohto.)