Oikeustiede:oppositio/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Oppositio käsite on peräisin Ison Britannian parlamentaarisesta järjestelmästä, ja siellä oppositiopolitiikka toimiikin selkeästi. Valtiossa on lähes selkeä kaksipuoluejärjestelmä vaalipiirijärjestelmän seurauksena. Vaaleissa parlamentin alahuoneen enemmistön saavuttanut puolue muodostaa hallituksen, joka vaalikauden ajan toteuttaa politiikkaansa. Parlamentissa toimii järjestäytynyt yhden puolueen kansanedustajista muodostuva oppositio, jonka tehtäväksi katsotaan hallituksen arvostelu. Oppositio muodostaa ns. varjokabinetin, joka esittää vaihtoehtoja hallituksen esittämille yhteiskuntapoliittisille ratkaisuille. Seuraavissa vaaleissa kansalaiset valitsevat, äänestävätkö he hallituspuolueen vai opposition ehdokkaita. Jos oppositiossa ollut puolue saavuttaa alahuoneessa enemmistön, se muodostaa uuden hallituksen (kabinetin), ja entinen hallituspuolue siirtyy oppositioon.

Suomen monipuoluejärjestelmässä oppositiopolitiikka ei ole edellä kuvatulla tavoin selkeää. Vaalivoiton saavuttanut puolue ei aina pääse tai halua hallituspuolueeksi. Syynä on monipuoluejärjestelmä, joka edellyttää usean puolueen sopimusta yhteisen hallituksen muodostamisesta. Vaalivoitonkin saavuttanut puolue voidaan syrjäyttää hallituksesta ja jättää edelleen oppositioon.

Suomen valtiosääntö tarjoaa useita keinoja tehokkaalle oppositiopolitiikalle. Näitä ovat vanhastaan olleet perustuslakien määräenemmistösäännökset. Ne ovat antaneet oppositioryhmille mahdollisuuden pakottaa hallitus neuvotteluihin. Välikysymysmenettely on keino, jolla oppositio voi milloin tahansa virittää keskustelun ajankohtaisesta aiheesta ja esittää sen kuluessa hallitukseen kohdistuvaa arvostelua. Myös kirjalliset ja suulliset kysymykset toimivat oppositiopolitiikan välineenä.

Oppositioon kuuluvat kansanedustajat voivat liittää valiokuntien mietintöihin ja lausuntoihin vastalauseitaan ja eriäviä mielipiteitään, jotka painetaan mietinnön yhteyteen.

Parlamentaarinen jarrutus eli obstruktio on ajoittain ollut opposition välineenä. Oppositio on pitkin puheenvuoroin yrittänyt jarruttaa hallituksen tärkeänä pitämän esityksen nopeaa käsittelyä. Perustuslain voimassaoloaikana kansanedustajan rajoitukseton puheenvuorojen käyttöoikeus on vieläkin erityisen merkittävä juuri oppositioryhmittymien toiminnan kannalta. Varsinaisia tuntikausia kestäviä obstruktiokeskusteluja ei kuitenkaan ole esiintynyt.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita