Oikeustiede:luonnehtiminen

Tieteen termipankista

luonnehtiminen | kvalifikaatio
KANSAINVÄLISESSÄ YKSITYISOIKEUDESSA

luonnehtiminen
kvalifikaatio
Määritelmä kvalifikaatio eli luonnehtiminen tarkoittaa merkityssisällön antamista liittymäsäännön tunnusmerkistölle, jotta voidaan ratkaista, minkä liittymäsäännön soveltamisalaan ratkaistavana oleva asia kuuluu
Selite

Kvalifikaatio eli luonnehtiminen määritellään kansainvälisen yksityisoikeuden teoriassa usein lyhyesti merkityssisällön antamiseksi liittymäsäännön tunnusmerkistölle. Luonnehtimista eli liittymäsäännön tunnusmerkistöosan tulkintaa tarvitaan, jotta ratkaistavana oleva oikeudellinen kysymys voidaan sijoittaa jonkin liittymäsäännön tunnusmerkistöosan alaisuuteen. Kun käsillä olevan oikeussuhteen tosiseikastoa vastaava tunnusmerkistöosa on löytynyt, tämän tunnusmerkistöosan sisältävän liittymäsäännön liittymäosa osoittaa oikeussuhteeseen sovellettavan lain. Luonnehtimista voidaan tarkastella myös laajemmin kolmen eri kvalifikaatiovaiheen kautta, joita eri selitysmalleissa eli kvalifikaatioteorioissa ei lähtökohtaisesti käsitellä toisistaan erillään. Näitä vaiheita voidaan kuvata liittymäsäännön soveltamis-, liittymä- ja normiosien tulkinnaksi.

Luonnehtimisen yhteydessä on ratkaistava, minkä valtion lain mukaan luonnehtiminen suoritetaan. Vaihtoehtoiset kvalifikaatioteoriat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään eli ns. lex fori -ja ns. lex causae-teoriaan sekä komparatiiviseen teoriaan.

Luonnehtimisongelmien taustalla ovat oikeudellisten ilmiöiden systematisointi- ja kategorisointierot eri oikeusjärjestysten välillä. Lisäksi eroavuudet liittymäsäännöissä sekä muodollisesti yhtäläisten liittymäsääntöjen soveltamisessa oikeusjärjestysten kesken synnyttävät kvalifikaatio-ongelmia. Kysymyksiä siitä, mitkä toimivalta- tai tunnustamisnormit soveltuvat käsillä oleviin tapauksiin, kutsutaan luonnehtimista muistuttaviksi kysymyksiksi.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Iina Tornberg

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

AlanenA1965, s. 213-215, BogdanM2012, s. 169-201, BogdanM2008, s. 64-75, Cheshire&al2008, s. 41-50, HelinM2013, s. 34-42, JokelaH1960, s. 161-200, Jänterä-JareborgM1984, Kegel&Schurig2004, s. 327-356, LiukkunenU2012, s. 19-21, RabelE1931, s. 241-288

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:luonnehtiminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luonnehtiminen.)