Oikeustiede:lain ala
lain ala
lain ala |
Vuoden 2000 perustuslaissa ei ole yleistä säännöstä siitä, mistä asioista säädettäessä on käytettävä lain muotoa. Lain ala ilmaistaan perustuslain 81 §:ssä, joka sääntelee lainsäädäntövallan delegointia. Kyseisestä lainkohdasta ilmenee pääsääntö, jonka mukaan lailla on säädettävä kaikista yksilön oikeusasemaan vaikuttavista asioista eli yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista.
Perustuslaki luettelee myös erinäisiä muita konkreettisempia asioita, jotka kuuluvat lain alaan. Lakitasoista sääntelyä edellytetään esimerkiksi asioissa, jotka koskevat Suomen kansalaisuutta (5 §), neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä (53 §), valtioneuvoston ratkaisuvallan järjestämistä (67 §), valtion veroja ja maksuja (81 §), kuntien itsehallintoa (121 §) ja maanpuolustusvelvollisuutta (127 §).
Laki valitaan usein käytännössä säädöksen muodoksi, vaikkei perustuslaki sitä edellyttäisikään. Eduskuntalailla katsotaan olevan symboliarvoa säädettäessä esimerkiksi julkisen toiminnan tavoitteista. Toisaalta lakia ei saa käyttää sellaisiin asioihin, jotka kuuluvat muiden toimielinten ratkaistaviin. Tällaisia ovat esimerkiksi yksittäistä henkilöä koskevat lainkäyttöpäätökset, jotka kuuluvat tuomioistuinten ratkaistaviksi.Kirjoittaja: Matti Niemivuo
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Jyränki&Husa2012, s. 219-221, NiemivuoM2008, s. 61-67, SaraviitaI2011, s. 671-680
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:lain ala. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lain ala.)