Oikeustiede:kontradiktorinen periaate/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi asian käsittelyssä on kuulunut oikeudenkäyntien luonteeseen alusta alkaen. Vanhimman germaanisen oikeuden mukaan oikeutta ei voitu edes käydä ilman asianosaisten läsnäoloa. Myös suomalaisessa oikeudessa kuulemisperiaate on ollut vanhastaan tunnettu. Se on ilmaistu muun muassa vanhojen tuomarinohjeiden 16.8 kohdassa, joka kuuluu: "Yhden puheiden mukaan älköön ketään tuomittako."

Kontradiktorinen periaate on, toisin kuin yleensä muut prosessiperiaatteet, ehdoton oikeusperiaate. Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi luetaan kaikkialla ihmisten perusoikeuksiin, ja se on taattu monien maiden perustuslaeissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkiksi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa jokaiselle taattu oikeus rehelliseen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin (fair and public hearing) edellyttää, ettei henkilöä tuomita kuulematta.

Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi on vahvistettu myös Suomen perustuslaissa (21.2 §). Kuulemisperiaatteesta voidaan säätää lailla vähäisiä poikkeuksia, mutta ne eivät saa vaarantaa yksilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Tavallisessa laissa periaatteen merkitys ilmenee välillisesti oikeudenkäymiskaaren säännöksestä, jonka mukaan perusteet tuomiovirhekantelulle ovat olemassa silloin, kun poissaoleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan, taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta. Samoin eräistä todistusmenettelyä koskevista säännöksistä ilmenee vaatimus periaatteen soveltamisesta.

Kontradiktorinen periaate toteutuu parhaiten suullisessa ja välittömässä menettelyssä, vaikkakin sen minimivaatimukset täyttää myös mahdollisuus kirjallisen vastineen antamiseen asiassa (ks. suullisuusperiaate ja välittömyysperiaate prosessioikeudessa). Lisäksi periaatteen johdonmukaista toteuttamista menettelyn eri vaiheissa turvataan muun muassa tiedoksiannolla, tuomioistuimen tehokkaalla prosessinjohdolla sekä dispositiivisissa riita-asioissa noudatettavalla käsittelymenetelmällä ja väittämistaakka-säännöstöllä. Indispositiivisissa riita-asioissa ja rikosasioissa tuomioistuimen on vastaavasti asianosaisten informoinnin avulla varmistettava kuulemisperiaatteen toteutuminen.