Oikeustiede:kansainvälinen esineoikeus
kansainvälinen esineoikeus
kansainvälinen esineoikeus |
Kansainvälisellä esineoikeudella on alun perin tarkoitettu esineoikeudellisia kysymyksiä koskevaa osaa kansainvälisestä yksityisoikeudesta, toisin sanoen lähinnä esineoikeudellista lainvalintaa (esinestatuuttia). Tätä voidaan nykyisin pitää termin suppeana merkityksenä. Koska esineoikeudellisten lainvalintasääntöjen sisältö paikoin vaihtelee oikeusjärjestysten välillä, voidaan puhua esimerkiksi Suomen kansainvälisestä esineoikeudesta erotuksena muiden oikeusjärjestysten vastaavista normeista ja niitä koskevasta tutkimuksesta. Termin suppeassa merkityksessä määre kansainvälinen viittaakin vain lainvalintasääntöjen kohteena olevien oikeuskysymysten kansainvälisyyteen eli rajat ylittävään luonteeseen, ei lainvalintasääntöjen ylikansalliseen alkuperään.
Kansainvälisestä esineoikeudesta voidaan puhua myös laajassa merkityksessä, joka ei rajoitu lainvalintaan. Silloin termi kattaa myös ylikansallista alkuperää olevat aineelliset normit, jotka ovat luonteeltaan esineoikeudellisia tai jollain tapaa vaikuttavat kansallisiin esineoikeusjärjestelmiin. Termin merkityksen laajennus on sikäli johdonmukainen, että yhtenäistämis- ja harmonisointihankkeilla, joiden puitteissa tällaiset normit yleensä syntyvät, on useimmiten sama tavoite kuin lainvalinnalla: ratkaista aineellisen oikeuden eroista johtuvia ongelmia. Suuri osa näistä normeista on peräisin Euroopan unionista, mikä on antanut aiheen puhua orastavasta Euroopan unionin esineoikeudesta. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että laajassa merkityksessä ymmärretty kansainvälinen esineoikeus irtautuu kansainvälisestä yksityisoikeudesta omaksi tutkimusalakseen tai esineoikeuden erikoisalaksi. Tätä voidaan perustella etenkin sillä, että alan painopiste siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän lainvalinnasta ylikansallisen aineellisen oikeuden tulkintaan ja systematisointiin. Lisäksi voidaan huomauttaa, että kansainvälisen esineoikeuden kysymykset ovat pohjimmiltaan hyvin perinteisiä esineoikeudellisia kysymyksiä, olkoonkin, että niitä monimutkaistaa lainvalinta tai jokin muu kansainvälinen ulottuvuus.
Termin muunkielisistä vastineista voidaan mainita esimerkiksi ruotsin internationell sakrätt ja saksan internationales Sachenrecht. Englanniksi käytävässä eurooppalaisessa keskustelussa termin edellä mainittuun suppeaan merkitykseen viitataan toisinaan ilmaisulla private international property law tai private international law of property ja laajaan merkitykseen ilmaisulla international property law. Systematiikan eroista oikeusjärjestelmien välillä kertoo se, että laajoja osia suomalaisittain ymmärretystä kansainvälisestä esineoikeudesta, varsinkin esinevakuusoikeuksia koskevia kysymyksiä, käsitellään angloamerikkalaisessa kirjallisuudessa otsikon transnational commercial law alla. Kansainvälisestä esineoikeudesta ei ole tiettävästi puhuttu subjektiivisen (eli tietylle henkilölle kuuluvan) oikeuden merkityksessä, vaikka esimerkiksi Unidroit’n Cape Town Convention on International Interests in Mobile Equipment saattaisi antaa aiheen myös sellaiseen kielenkäyttöön.Kirjoittaja: Teemu Juutilainen
Erikieliset vastineet
international property law (luo nimityssivu) | englanti (English) | (laaj.) |
private international property law, private international law of property (luo nimityssivu) | englanti (English) | (supp.) |
internationell sakrätt (luo nimityssivu) | ruotsi (svenska) | |
internationales Sachenrecht (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- esineoikeudellinen lainvalinta
- esinestatuutti
- esinevakuusoikeudet
- Euroopan unionin esineoikeus
- sivullissuoja
- Unidroit
Käytetyt lähteet
BogdanM2007b, VanErp&Akkermans2010, Goode&al2007, KouluR2005, Westrik&Weide2011
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:kansainvälinen esineoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kansainvälinen esineoikeus.)