Oikeustiede:kaavoitusmonopoli
kaavoitusmonopoli
kaavoitusmonopoli |
Kuntatason kaavat ohjaavat merkittävästi maankäyttöä ja rakentamista, minkä lisäksi niillä voidaan vaikuttaa muun muassa kunnan väestö- ja elinkeinopolitiikkaan sekä kuntatalouteen. Alueidenkäytön suunnittelusta päättäminen onkin yksi kunnallisen itsehallinnon ydinalueita. Vaikka kaavojen laatimista ja hyväksymistä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain yleiset tavoitteet (MRL1 ja 5§) sekä kaavojen sisältövaatimukset (MRL 39 ja 54§), on kunnilla kaavoitusvaltaa käyttäessään mahdollisuus tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Tarkoituksenmukaisuusharkinnan mahdollisuus aiheuttaa sen, että yleis- ja asemakaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta ainoastaan laillisuusperusteella. Tuomioistuimet eivät voi ottaa kantaa kaavojen tarkoituksenmukaisuuteen.
Kuntien kaavoitusmonopolista puhuttiin jo rakennuslain aikana, vaikka kuntatason kaavat oli kunnallisen hyväksymismenettelyn jälkeen vahvistettava valtion viranomaisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain säätämisellä vuonna 2000 lisättiin kuntien itsenäistä toimivaltaa päättää yksityiskohtaisista kaavoista ja alistusmenettelystä luovuttiin.Kirjoittaja: Ilari Hovila
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Jääskeläinen&Syrjänen2015, s. 216-218 ja 371-372, HyvönenV1988, s. 689-690 ja 770-771
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 14.12.2024: Oikeustiede:kaavoitusmonopoli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaavoitusmonopoli.)