Oikeustiede:juridinen lyhenne
juridinen lyhenne
juridinen lyhenne |
Virallisissa juridisissa yhteyksissä, kuten säädösteksteistä, ei Suomessa käytetä lyhenteitä. Sitä vastoin oikeuskirjallisuudessa niitä esiintyy laajasti. Valtaosa lyhenteistä on satunnaisia (ts. kirja- tai artikkelikohtaisia), mutta myös vakiintuneita lyhenteitä on runsaasti. Osin oikeuskirjallisuudessa esiintyvät lyhenteet ovat yleiskielisiä (esim. ks., ʼkatsoʼ).
Monilla juridisilla lyhenteillä on useita merkityksiä (polysemia), ja vastaavasti samoista tarkoitteista käytetään monesti useita lyhenteitä (synonymia). Tämä on ymmärrettävää, koska Suomessa lyhenteitä ei pääsääntöisesti vahvisteta virallisesti, eikä vuoteen 2004 asti ollut lähdettä, joka luetteloisi niille epävirallisesti annetut merkitykset. Siksi juristit ovat muodostaneet lyhenteitä täysin vapaasti, jopa kaoottisesti.
Oikeuskirjallisuudessa esiintyvä lyhennetekniikka on monimuotoinen (ks. Laajempi kuvaus). Kaikki yleiskielisissä lyhenteissä tavattavat lyhennelajit (loppulyhenteet, koostelyhenteet, sisälyhenteet ja lyhennesanat) esiintyvät myös oikeuskielessä. Lisäksi juridiikassa käytetään säädöksistä usein kutsumanimeä (ks. Laajempi kuvaus). Tällöin kyse ei ole lyhenteestä sanan varsinaisessa merkityksessä vaan lyhentämisestä laajemmassa mielessä.Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Mattila&al2004, MattilaH2005B, s. 3–22, MattilaH2017, s. 134-141
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:juridinen lyhenne. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:juridinen lyhenne.)