Oikeustiede:henkivakuutus
henkivakuutus
henkivakuutus |
Määritelmä
Henkivakuutus on henkilövakuutuksiin kuuluva vakuutus, jossa vakuutettavana riskinä on vakuutetun kuoleminen (kuolemanvaravakuutus) tai elossaolo tiettynä ajankohtana (elämänvaravakuutus). Termiä käytetään myös laajemmassa, varsinaisten henkivakuutusten ohella eläkevakuutukset ja laajimmillaan myös kapitalisaatiosopimukset kattavassa merkityksessä, ks. selite.
Selite
Vakuutussopimusoikeudessa, erityisesti vakuutussopimuslaissa (543/1994), henkivakuutuksella tarkoitetaan henkilövakuutuksiin kuuluvaa vakuutusta vakuutetun kuoleman tai elämän (vakuutetun elossaolo määrättynä ajankohtana) varalta. Tällaiselle vakuutukselle on tyypillistä, että vakuutuskorvaus maksetaan kertasuorituksena. Vakuutuskorvauksen määrä voidaan sopia (summavakuutus) tai se voi olla sidottu sovittujen rahasto-osuuksien tms. arvonvaihteluun (sijoitussidonnainen eli unit link -vakuutus).
Vakuutussopimuslain 2 §:n mukaan kyseistä lakia sovellettaessa eläkevakuutusta pidetään henkivakuutuksena, joten laajassa mielessä henkivakuutuksella voidaan tarkoittaa varsinaisen henkivakuutuksen lisäksi myös eläkevakuutusta. Eläkevakuutus eroaa kuitenkin varsinaisesta henkivakuutuksesta siinä, että vakuutuskorvaus maksetaan toistuvaissuorituksina. Vielä laajempaa henkivakuutuksen käsitettä käytetään vakuutusyrityksiä koskevassa lainsäädännössä, jossa henkivakuutuksiin kuuluvat varsinaiset henkivakuutukset, eläkevakuutukset sekä kapitalisaatiosopimukset, jotka ovat luonteeltaan määräaikaistalletuksen kaltaisia vakuutuksia.Lisätiedot
Kirjoittaja: Jaana Norio
Kirjoittaja: Jaana Norio
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Norio-TimonenJ2018, s. 9-13, Rantala&Kivisaari2020, s. 93
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:henkivakuutus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:henkivakuutus.)