first demand -sitoumus


first demand -sitoumus

Määritelmä sitoumus, jonka antaja sitoutuu maksamaan sitoumuksen saajalle tietyn rahamäärän vaadittaessa

Selite

First demand –sitoumuksia käytetään takausta muistuttavalla tavalla, mutta first demand –sitoumukset eivät kuitenkaan ole takauksia eikä niihin sovelleta takauslakia. First demand –sitoumuksia käytetään esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa siten kuin pankkitakauksia. First demand –sitoumuksen voi tällöin antaa tavaran ostajan pankki ostajan maksuvelvoitteen vakuudeksi tavaran myyjälle. First demand –sitoumusta voidaan myös käyttää takauksen asemesta velkasuhteissa.

First demand –sitoumusta pidetään sitoumuksen saajan kannalta hyvin turvallisena vakuus- tai takuumuotona, koska sitoumus on periaatteessa täysin itsenäinen ja päävelasta riippumaton. Tästä syystä sitoumuksen antaja ei voi torjua maksuvaatimusta päävelkasuhdetta koskevin väittein. Sitoumuksenantajan maksuvelvollisuus syntyy, vaikka sitoumuksensaajan saatava päävelalliselta olisi epäselvä tai riitainen.

Koska takauslaki ei sovellu first demand –sitoumuksiin, sitoumuksenantajalla ei ole suoraan lain nojalla takautumisoikeutta päävelalliseen, jos sitoumuksenantaja joutuu maksamaan sitoumuksen mukaisesti. Tästä syystä takautumisoikeudesta sovitaan tavallisesti erillisessä sitoumuksenantajan ja päävelallisen välisessä sopimuksessa.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Sakari Wuolijoki

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

LehtinenT2006, Wuolijoki&Hemmo2013, s. 565-576, s. 263-386

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:first demand -sitoumus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:first demand -sitoumus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →