Oikeustiede:ennakkovalvonta
ennakkovalvontaympäristöoikeudessa
| ennakkovalvonta |
Ennakkovalvontaan kuuluu toiminnan tai hankken luonteesta riippuen erilaisia menettelytapoja. Keskeisin on ympäristölupa, joka on tarpeen suurehkojen, ympäristön pilaantumista aiheuttavien toimintojen ollessa kysymyksessä. Varsinaisen ympäristöluvan rinnalla esiintyy sektorikohtaisia lupajärjestelmiä esimerkiksi vesi- ja kaivosasioissa. Jos hanke ei vaatisi yksilöllistä lupaa, toimintaa ohjaavat muutoinkin lain tai asetuksen yleiset määräykset (yleisnorminanto). Ne voivat olla yleisiä tai tiettyihin toimintoihin suunnattuja.
Ennakkovalvontaan luetaan myös ympäristövaikutusten arviointi, joka nykyisin toteutuu yleensä erillisessä menettelyssä. Menettelyn lopuksi annettava yhteysviranomaisen lausunto on edellytyksenä tarvittavan luvan antamiselle. Arviointimenettely on tarpeen vain erikseen määritellyissä jokseenkin suurissa hankkeissa. Tausta on Euroopan unionin sääntelyssä.
Lupajärjestelmän rinnalla esiintyy tiettyjä tilanteita varten kevyempiä hallinnollisia menettelytapoja kuten ilmoitusmenettely, toiminnan rekisteröinti, joissakin tapauksissa kaavassa oleva erillinen määräys voi olla riittävä. Hallinnollisen valvonnan toiminnanharjoittaja voi pääosin korvata auditoimalla toiminnan EMAS-järjestelmään (Eco-Management and Audit Scheme). Myös kansainvälinen ISO-järjestelmä vaikuttaa eri hankkeiden toimintatapoja ja vaatimuiksia yhdentävästi. Kysymyksessä on tällöin ns. vapaaehtoinen ohjaus.Kirjoittaja: Erkki J. Hollo
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:ennakkovalvonta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ennakkovalvonta.)