edullisemmuussääntö


edullisemmuussääntö

Määritelmä sääntö, jonka mukaan työsuhdetta koskevien normien kollisiotilanteessa ei valitakaan välttämättä hierarkkisessa järjestyksessä ylimmällä tasolla olevaa normia, vaan työntekijän kannalta objektiivisesti edullisin normi

Selite

Edullisemmuussääntöä sovelletaan kaikkiin normilähteisiin, kun on kysymys työntekijälle kuuluvista eduista, kuten palkasta ja sen lisistä, vuosiloman pituudesta ja ylityökorvauksista. Edullisemmuus selvitetään vertaamalla samaa asiaa säännöstäviä ehtoja keskenään. Yksittäisen työntekijän omat käsitykset edullisemmuudesta eivät saa vaikuttaa ratkaisuun, vaan arviointi tehdään objektiivisesti. Eri säännöstyslähteitä ei vertailla keskenään kokonaisuuksina, vaan arviointi suoritetaan ehto ehdolta.

Aina ei ole kuitenkaan mahdollista osoittaa, mikä kahdesta tai useammasta normista on työntekijän kannalta edullisin. Muun muassa irtisanomisajan pituutta on pidetty tällaisena normina, koska vertailu eri irtisanomisaikojen kesken ei välttämättä johda yksiselitteiseen lopputulokseen. Tällöin ratkaisu tehdään pelkästään etusijajärjestyksen avulla. Edullisemmuussäännöstä voidaan poiketa, jos asiasta on laissa nimenomainen kelpuuttava normi. Muun muassa työsopimuslaissa on joukko säännöksiä, joista voidaan sopia toisin työntekijän etuja heikentäen liittotason työehtosopimuksin (semidispositiiviset lainsäännökset), ja muutama säännös, joista voidaan poiketa myös työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella työntekijän etuja heikentäen. Tällaista sopimusta noudatetaan, vaikka lainsäännös olisi työntekijälle edullisempi. Muutoin sopimisoikeus menettäisi merkityksensä.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jaana Paanetoja

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:edullisemmuussääntö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:edullisemmuussääntö.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →