Oikeustiede:checks and balances -oppi
checks and balances -oppi
| checks and balances -oppi (luo nimityssivu) |
Määritelmä
oppi, jonka mukaan hallitusjärjestelmän kolmen eri lohkon eli lainsäädäntövallan, hallitusvallan ja tuomiovallan tulee pystyä jarruttamaan toisten vallan haarojen toimintaa
Selite
Checks and balances voidaan kääntää punnusten ja vastapunnusten järjestelmäksi, jota sovelletaan perustuslaillisissa järjestelmissä. Sen taustalla on ajatus siitä, että valtiovalta jakautuu kolmeen keskeiseen osaan, jotka tulee erottaa toisistaan. Punnusten ja vastapunnusten malli on osa valtiovallan kolmijako-oppia, joka erottaa valtiovallan keskeisiksi osiksi lakien säätämisen, hallitusvallan käyttämisen sekä tuomiovallan. Erottaminen on tarpeen, jottei valtio käyttäisi valtaansa väärin. Käytännössä nykyaikaisessa perustuslaeissa keskitytään hallitusvallan ja lainsäädäntövallan väliseen suhteeseen, ja tuomiovalta jää näistä irralleen eli riippumattomaksi. Historiallisesti oppi otettiin ensimmäisen kerran – sekamuotoisena – käyttöön Yhdysvaltain perustuslaissa 1700-luvun lopulla. Monissa valtiovallan kolmijako-oppia mukailevissa järjestelmissä on elementtejä punnusten ja vastapunnusten järjestelmästä, joka soveltaa John Locken (1632–1704) ja Louis de Montesquieun (1689-1755) valtiovallan jakamista korostavaa poliittista filosofiaa. Montesquieun opin ytimenä oli ajatus valtiovallan voimakkuudesta ja vaarallisuudesta, jonka vuoksi "hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista". Yhdysvaltalainen sovellus opista on punnusten ja vastapunnusten järjestelmä.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Jaakko Husa
Kirjoittaja: Jaakko Husa
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:checks and balances -oppi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:checks and balances -oppi.)
