arvopaperistaminen esineoikeudessa


arvopaperistaminen esineoikeudessa

Määritelmä Määritelmällisesti erotetaan saatavakannan ja liiketoiminnan arvopaperistaminen. Ensin mainitussa tapauksessa arvopaperistamisella tarkoitetaan lukumääräisesti suuren suhteellisen homogeenisen lainakannan tai ylipäänsä minkä tahansa saatavakannan kokoamista yhteen, näin muodostetun laina-/saatavapoolin muuttamista markkinakelpoiseksi arvopaperiksi ja kyseisen arvopaperin myymistä erillisyhtiön avulla ulkopuolisille sijoittajille. Jälkimmäisessä tapauksessa arvopaperistamisen kohteena ovat yrityksen liiketoiminnassa tulevaisuudessa syntyvät kassavirrat, minkä vuoksi transaktiota valmisteltaessa ei vielä voida tarkoin yksilöidä ns. ansaitsemattomia saatavia, joita käytetään erillisyhtiön myöntämän luoton vakuutena. Luoton pääoman erillisyhtiö on kerännyt sijoittajilta.

Selite

Käytännössä saatavapooli myydään tätä varten perustetulle erillisyhtiölle, joka rahoittaa oston laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainan. Sijoittajien kannalta joukkovelkakirjalaina on lähtökohtaisesti turvallinen sijoitus silloin, kun saatavakannan riskitaso on arvioitu oikein ja taso tunnetaan. Luottoluokituslaitos eli ratinglaitos vahvistaa joukkovelkakirjoille luottokelpoisuusluokituksen. Lainan takaisinmaksu ei ole kiinni liikkeeseenlaskijan muun liiketoiminnan tuloksellisuudesta, koska muuta toimintaa ei ole.

Arvopaperistettaviin lainatyyppeihin kuuluvat nykyisin paitsi asuntolainat myös esimerkiksi auto- ja luottokorttilainat. Periaatteessa mikä tahansa saatava voidaan arvopaperistaa kuten esim. vuokra-, vienti- tai myyntisaatavat. Vaihtoehtoisena rahoitusmuotona näissä tapauksissa voi tulla kyseeseen rahoitusyhtiön tarjoamana rahoitusmuotona factoringrahoitus.

Arvopaperistamistransaktion avulla on mahdollista saavuttaa sekä pääoman hankintaan liittyviä etuja että kirjanpidollisia, yrityksen taseeseen kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Sijoittajan kannalta arvopaperistaminen synnyttää potentiaalisen sijoituskohteen, jonka kiinnostavuus ratkeaa normaalien kriteerien mukaan. Sijoittaja arvioi arvopaperistettuihin saataviin perustuvan joukkovelkakirjalainan tuottoja (korkoja) ja riskiä (luottokelpoisuus).

Arvopaperistamistransaktion velvoite- ja esineoikeudellisia pääongelmia on kolme: (1) saatavien siirto erillisyhtiölle, (2) vakuuksien siirto erillisyhtiölle ja (3) saatavien ja vakuuksien käyttö sijoittajien saatavien vakuutena erillisyhtiöltä. Oman kysymyksensä muodostaa erillisyhtiön perustaminen ja siihen liittyvät omistusjärjestelyt. Edelleen arvopaperistamistransaktiota suunniteltaessa tulee otettavaksi huomioon verotuslainsäädäntö, sijoittajien edunvalvonnan järjestäminen ja muun muassa pankkisalaisuutta koskevat säännökset.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jarno Tepora

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

TeporaJ1995, HarsuH2003, HarsuH2007, Tepora&al2009, s. 445-450, TeporaJ2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:arvopaperistaminen esineoikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:arvopaperistaminen esineoikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →