Oikeustiede:alisteinen luotto esineoikeudessa
alisteinen luotto esineoikeudessa
| alisteinen luotto esineoikeudessa |
Rakenteellisessa alistamisessa pyritään hyödyntämään moniportaista yhtiörakennetta niin, että juniorlainan ottaa toinen taho kuin seniorvelan. Esimerkiksi emoyhtiönä toimiva holding-yhtiö ottaa juniorlainan, kun taas varsinaista operatiivista toimintaa harjoittava tytäryhtiö ottaa seniorlainan. Juniorlainan alistaminen perustuu siihen, että konsernin operatiivinen tulos kertyy tytäryhtiöön ja emoyhtiö voi nostaa varoja itselleen vain esimerkiksi osinkojen kautta.
Pääomalaina on viimesijaista eli alistettua velkaa suoraan osakeyhtiölain ja velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain perusteella; ts. kyse on lakisääteisestä alistamisesta.
Sopimusperusteisessa alistamisessa velallisen velkojat sopivat, että seniorvelkoja on oikeutettu maksuun ennen juniorvelkojaa.
Alistamisella ja saatavan panttauksella tavoiteltava lopputulos ja tarkoitus ovat samankaltaisia. Panttausta ja alistamista yhdistää vakuustarkoitus. Vakuustarkoitusta ilmentävät ennen muuta alistamisen rakentuminen arvo-oikeuden ja objektikohtaisen suorituksensaantioikeuden varaan.
Sopimusperusteinen alistaminen eli alistussopimus ei kuitenkaan täysin vastaa mitään varallisuusoikeutemme vakiintunutta instituutiota. Alistussopimuksella luoton alistamista on arvioitava osapuolten sopimuksella toteutettuna rahoitusinstrumenttina. Rahoitusinstrumenttia voidaan luonnehtia vakuustarkoituksessa solmitukseksi sopimukseksi, jonka tarkoituksena on turvata seniorvelalle suoritus juniorvelalle odotettavissa olevasta suorituksesta.
Alistamisen sitovuutta suhteessa juniorvelkojan konkurssipesään on mahdollista tulkita voimassa olevan oikeuden mukaan siten, että alistaminen saatetaan sivullisia ja etenkin juniorvelkojan pesää sitovaksi soveltamalla analogisesti velkakirjalain säännöksiä. Mikäli tällainen säännösten analoginen soveltaminen ja siitä seuraava sivullissitovuus hyväksytään, tarkoittaa tämä asiallisesti sitä, että alistaminen tunnustetaan omaksi vakuusmuodoksi.Kirjoittaja: Jarno Tepora
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:alisteinen luotto esineoikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:alisteinen luotto esineoikeudessa.)
