Oikeustiede:ainesosa (oikeustoimen)
ainesosa (oikeustoimen)
ainesosa (oikeustoimen) |
Kysymystä oikeustoimen sisällöstä on toisinaan, ehkä jo hieman vanhahtavasti, pyritty oikeustieteessä lähestymään niin kutsutun oikeustoimen ainesosaopin kautta. Oppi jakaa oikeustoimen sisällön kolmeen luokkaan: olennaisiin ainesosiin (lat. essentialia negotii) eli tahdonilmauksiin, joita ilman oikeustointa ei ole syntynyt tai on syntynyt muu kuin tarkoitettu oikeustoimi; luonnollisiin ainesosiin (naturalia negotii) eli oikeusvaikutuksiin, jotka lain säännöksen johdosta liittyvät oikeustoimeen; ja tilapäisiin ainesosiin (accidentalia negotii) eli asianosaisten välipuheisiin, joilla luonnollisia ainesosia suljetaan pois tai joissa sovitaan muista oikeusseikoista.
Ainesosaoppia on kuitenkin perustelluin tavoin arvosteltu epäjohdonmukaiseksi, tarpeettomaksi ja osin myös harhaanjohtavaksi. Opin hyötynä on pidetty lähinnä sen seikan esiin tuomista, että kullakin sopimustyypillä – tai oikeammin oikeustoimen tyypillä – on tietty tunnusmerkistö, jonka täyttyminen johtaa sopimustyyppiä koskevien normien soveltamiseen.
Termin ainesosa merkityksestä esineoikeudessa ks. ainesosa- ja tarpeistosuhde.Kirjoittaja: Olli Norros
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Kivimäki&Ylöstalo1973, TelarantaKA1990, MuukkonenPJ1958, Halila&Hemmo2008, NorrosO2018
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:ainesosa (oikeustoimen). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ainesosa (oikeustoimen).)