ainesosa (oikeustoimen)

Määritelmä laaja-alaisemman oikeustoimen rajattu osa, joka perustaa tahdonilmaisun vastaanottajalle eli adressaatille jonkinsisältöisen oikeuden

Selite

Kysymystä oikeustoimen sisällöstä on toisinaan, ehkä jo hieman vanhahtavasti, pyritty oikeustieteessä lähestymään niin kutsutun oikeustoimen ainesosaopin kautta. Oppi jakaa oikeustoimen sisällön kolmeen luokkaan: olennaisiin ainesosiin (lat. essentialia negotii) eli tahdonilmauksiin, joita ilman oikeustointa ei ole syntynyt tai on syntynyt muu kuin tarkoitettu oikeustoimi; luonnollisiin ainesosiin (naturalia negotii) eli oikeusvaikutuksiin, jotka lain säännöksen johdosta liittyvät oikeustoimeen; ja tilapäisiin ainesosiin (accidentalia negotii) eli asianosaisten välipuheisiin, joilla luonnollisia ainesosia suljetaan pois tai joissa sovitaan muista oikeusseikoista.

Ainesosaoppia on kuitenkin perustelluin tavoin arvosteltu epäjohdonmukaiseksi, tarpeettomaksi ja osin myös harhaanjohtavaksi. Opin hyötynä on pidetty lähinnä sen seikan esiin tuomista, että kullakin sopimustyypillä – tai oikeammin oikeustoimen tyypillä – on tietty tunnusmerkistö, jonka täyttyminen johtaa sopimustyyppiä koskevien normien soveltamiseen.

Termin ainesosa merkityksestä esineoikeudessa ks. ainesosa- ja tarpeistosuhde.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Olli Norros

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Kivimäki&Ylöstalo1973, TelarantaKA1990, MuukkonenPJ1958, Halila&Hemmo2008, NorrosO2018

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:ainesosa (oikeustoimen). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ainesosa (oikeustoimen).)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →