Oikeustiede:aineellinen oikeus
aineellinen oikeus | materiaalinen oikeus
aineellinen oikeus | |||
materiaalinen oikeus |
1. oikeusnormit, jotka määrittävät välittömästi asianosaisten oikeudet ja velvollisuudet, erotukseksi heidän oikeusasemaansa vain välillisesti vaikuttavista normistoista
2. valtiosääntöoikeudessa synonyymi ilmaukselle aineellinen laki, jonka vastakohtana on muodollinen lakiIlmausta aineellinen oikeus käytetään useissa yhteyksissä.
Ensinnäkin ilmauksella tarkoitetaan niitä oikeusnormeja, jotka määrittävät välittömästi asianosaisten oikeudet ja velvollisuudet, erotukseksi heidän oikeusasemaansa vain välillisesti vaikuttavista normistoista. Niinpä prosessioikeudessa aineellinen oikeus on prosessuaalisten normistojen vastakohta. Kansainvälisessä yksityisoikeudessa aineellinen oikeus puolestaan viittaa sen oikeusjärjestyksen sisältöön, jonka liittymäsäännöt osoittavat kussakin tapauksessa sovellettavaksi.
Valtiosääntöoikeudessa ilmauksen merkitys on kokonaan toisentyyppinen. Tällä oikeusalalla aineellinen oikeus on synonyymi ilmaukselle aineellinen laki, jonka vastakohtana on muodollinen laki. Oheisessa laajemmassa kuvauksessa tarkastelun kohteena on tämä näkökulma.
Aineellisen oikeuden synonyyminä esiintyy ilmaus materiaalinen oikeus.Kirjoittaja: Kaarlo Tuori
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SipponenK1965, TuoriK1983, s. 81-99, TuoriK1983b, s. 23-24, s. 460-474
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:aineellinen oikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:aineellinen oikeus.)