tarina

Määritelmä 1) tapahtumasarja, jossa tapahtuu muutos yhdestä tilasta toiseen; 2) narratologiassa kausaalis-kronologisesti järjestynyt tapahtumajakso, jonka lukija rekonstruoi kerronnasta; tapahtumasarja, josta kerrotaan 3) kertomus, erit. erilaisista lyhyen kertomuksen muodoista

Selite

Puhekielessä ja myös kirjallisuudenhistoriassa termiä tarina (engl. story, ransk. histoire) on käytetty synonyyminä kertomukselle ja erityisesti lyhyen kertomuksen lajin nimenä. Kirjallisuustieteen terminä tarina esiintyy kertomustutkimuksessa rajatussa tapahtumasarjan merkityksessä. Tarina on se, mistä kertomuksessa kerrotaan, ja tällaisena se on kerronnan (narration) ohella kertomuksen (narrative; récit) olennaisia osatekijöitä. Tarinasta käy ilmi, millaisten vaiheiden kautta jokin toimija (henkilö, ryhmä, kansa jne.) on päätynyt johonkin tilaan. Vrt. tarinallistaminen, todellisuuden jäsentäminen tarinaksi.

Narratologiassa eli kertomusteoriassa on eroteltu tarinan osatekijöitä, niiden yhdistelyn periaatteita ja tarinamalleja eli tyypillisiä tarinarakenteita. Tarinan osatekijöitä ovat henkilöhahmot, niiden välinen roolijako (päähenkilö, sivuhenkilö, keskushenkilö; sankari, auttaja, vastustaja jne.; ks. semiotiikan aktanttimalli), toiminta (juonellisuus) ja sen motivointi (ulkoiset ja sisäiset syyt), tarinamaailma (esim. sen ajan, paikan ja lainalaisuuksien luonne).

Teoksessaan A Grammar of Stories (1973) narratologi Gerald Prince ottaa käyttöön käsitteen minimitarina, jolla hän tarkoittaa tarinaa, joka käsittää kolme yhteen liitettyä tapahtumaa siten että niistä ensimmäinen edeltää ajallisesti toista ja toinen kolmatta, ja lisäksi toinen tapahtuma aiheuttaa kolmannen. Prince esittää esimerkin minimitarinasta: "Hän oli rikas, kunnes hän menetti paljon rahaa, minkä seurauksena hän oli sitten köyhä." Shlomith Rimmon-Kenan puolestaan katsoo teoksessaan Narrative Fiction (1983, Kertomuksen poetiikka), että tapahtumien ajallinen peräkkäisyys on riittävä minimivaatimus, jonka täyttyessä tapahtumat muodostavat tarinan, vaikka niiden välillä ei olisi osoitettavissa selvää kausaalisuhdetta. E. M. Foster esittää teoksessaan Aspects of the Novel (1927), että tarina vastaa kysymykseen "mitä sitten tapahtui", juoni puolestaan kysymykseen "miksi".

Kirjallisuudentutkimuksessa juoni on erotettu tarinasta sillä perusteella, että jos tarina on tapahtumasarja, josta kerrotaan, vasta juoni eli kerronta järjestää tapahtumasarjan kausaaliseksi ja teleologiseksi kokonaisuudeksi. Olennaisia juonellisuudessa ovat tarinan toimijoiden tavoitteet ja toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi: tarina etenee henkilöiden siirtoina, joilla he yrittävät ratkaista tavoitteen saavuttamisen tiellä olevia ongelmia.

Erikieliset vastineet

story	englanti (English)
tale	englanti (English)
cuento	espanja (español)
historia	espanja (español)
racconto	italia (italiano)
storia	italia (italiano)
fabula	latina (Latina)
narratio (luo nimityssivu)	latina (Latina)
histoire	ranska (français)
récit	ranska (français)
berättelse	ruotsi (svenska)
sägen (luo nimityssivu)	ruotsi (svenska)
Sage (luo nimityssivu)	saksa (Deutsch)
fabula	venäjä (русский)
istorija (luo nimityssivu)	venäjä (русский)
rasskaz	venäjä (русский)
jutt (luo nimityssivu)	viro (eesti)
lugu (luo nimityssivu)	viro (eesti)

Lähikäsitteet

juoni (vieruskäsite)
kerronta (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003, IkonenT2001

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:tarina. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tarina.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →