Kirjallisuudentutkimus:satyyrinäytelmä

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

satyyrinäytelmä

satyyrinäytelmä
Explanation Antiikin Kreikassa kevyt mytologinen näytelmä, joka sai nimensä satyyrien - viininjumala Dionysoksen seuralaisten - muodostamasta kuorosta. Tarujen mukaan satyyrilla oli ruma naama, rivot eleet sekä hevosen jalat, häntä, korvat ja tuuhea harja. Hahmoon sekoittui myöhemmin paimenten jumalan Panin piirteitä: pienet sarvet, pukinsorkat ja saparo jne. Roomalainen satyyrin vastine fauni kuvattiin inhimillisempänä hahmona.


Satyyrinäytelmiä esitettiin Ateenan tragediakilpailuissa jälkinäytelmänä osana tetralogiaa. Myyttinen, usein juuri edeltäneessä tragediassa esiintynyt sankari näyttäytyi satyyrinäytelmissä koomisena hahmona. Tarkoituksena oli vaikuttaa yleisön mielialaan keventävästi tragedioiden ylevän ja synkän ilmapiirin jälkeen. Satyyrinäytelmiä kirjoittivat esim. Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, pari-kolmekymmentä kukin. Kokonaisena on säilynyt vain Euripideen Kyklops (n. 412 eKr., Kyklooppi) ja katkelmina esim. Sofokleen Ikhneutai (Vainukoirat).

Equivalents

satyr playenglanti
drame satyriqueranska
satyrspelruotsi
Satyrspielsaksa
saatüridraamaviro

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 14.12.2019: Kirjallisuudentutkimus:satyyrinäytelmä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:satyyrinäytelmä.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →