Kirjallisuudentutkimus:satyyrinäytelmä

    Tieteen termipankista

    satyyrinäytelmä

    satyyrinäytelmä
    Selite

    Antiikin Kreikassa kevyt mytologinen näytelmä, joka sai nimensä satyyrien - viininjumala Dionysoksen seuralaisten - muodostamasta kuorosta. Tarujen mukaan satyyrilla oli ruma naama, rivot eleet sekä hevosen jalat, häntä, korvat ja tuuhea harja. Hahmoon sekoittui myöhemmin paimenten jumalan Panin piirteitä: pienet sarvet, pukinsorkat ja saparo jne. Roomalainen satyyrin vastine fauni kuvattiin inhimillisempänä hahmona.


    Satyyrinäytelmiä esitettiin Ateenan tragediakilpailuissa jälkinäytelmänä osana tetralogiaa. Myyttinen, usein juuri edeltäneessä tragediassa esiintynyt sankari näyttäytyi satyyrinäytelmissä koomisena hahmona. Tarkoituksena oli vaikuttaa yleisön mielialaan keventävästi tragedioiden ylevän ja synkän ilmapiirin jälkeen. Satyyrinäytelmiä kirjoittivat esim. Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, pari-kolmekymmentä kukin. Kokonaisena on säilynyt vain Euripideen Kyklops (n. 412 eKr., Kyklooppi) ja katkelmina esim. Sofokleen Ikhneutai (Vainukoirat).

    Erikieliset vastineet

    satyr playenglanti (English)
    drame satyriqueranska (français)
    satyrspelruotsi (svenska)
    Satyrspielsaksa (Deutsch)
    saatüridraamaviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Kirjallisuudentutkimus:satyyrinäytelmä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:satyyrinäytelmä.)