Kirjallisuudentutkimus:récit
récit
| récit |
1) tiivis, temaattisesti keskitetty ranskalainen proosamuoto, eräänlainen romaanin ja novellin välimuoto; 2) Gérard Genetten narratologisessa terminologiassa kerronnan taso erotuksena lukijan konstruoiman tarinan (ransk. histoire) tasosta
Récit sisältää vähän henkilöhahmoja, ja tarina esitetään yleensä yhdestä näkökulmasta. Kertoja ei esitä johtopäätöksiään tai selittele henkilöiden motiiveja, vaan tapahtumien annetaan puhua puolestaan. Esimerkiksi ranskalainen kirjailija André Gide on erottanut omassa tuotannossaan récit'n romaanista: edellisiin hän lukee esim. teokset Immoraliste (1902, Moraaliton) ja La Porte étroite (1909, Ahdas portti). Intiimi henkilökohtainen kokemus liittyy Gidellä paradoksaalisesti kirjoitustekniikkaan, joka tuntuu sulkeistavan tekijän läsnäolon. Tämä tekijän eliminointi ennakoi Roland Barthesin ajatusta tekijän kuolemasta. Myös esim. Samuel Beckettin Malone meurt (1951, Malone kuolee) ja Albert Camus'n La Chute (1956, Putoaminen) on luettu récit'n piiriin.
Narratologiassa kerronnan ja tarinan kahtiajako on muunnettu kolmijaoksi teksti, kerronta, tarina (text, narration, story; récit, narration, histoire). Paul Ricoeurin kuuluisassa (1913-2005) kolmiosaisessa tutkimuksessa Temps et récit (1983-87),engl. Time and Narrative, käsitellään ajallisuuden kokemusta yhtenä kertomuksen peruselementeistä.
Ranskan récit=kertomus
Erikieliset vastineet
| récit | ranska (français) |
Lähikäsitteet
- novelli (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
HosiaisluomaY2003, GuillemetteL&LévesqueC2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 12.2.2026: Kirjallisuudentutkimus:récit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:récit.)