priaameli


priaameli

Määritelmä lyhyehkö, vähintään kolmi- tai nelisäkeinen kansanruno, jonka säkeet ovat muodoltaan paralleeliset ja ajatuksellisesti identtiset mutta eroavat kuvallisuudessa

Selite

Priaameli lienee kehittynyt improvisoidusta epigrammista. Se koostuu usein joukosta hajanaisia ajatuksia ja arkisia havaintoja. Viimeinen - joskus myös ensimmäinen - epigrammaattinen säe paljastaa runon ydinajatuksen, jonka usein on tarkoitus yllättää. Priaamelin lähtökohtia löytyy kaukaa muinaisuudesta, esim. sanskritinkielisistä epigrammeista. Suosituimmillaan runomuoto oli 1300-1400- luvulla Saksassa ja muuallakin Keski-Euroopassa. Clemens Brentanon ja Achim von Arnimin kansanlaulukokoelmaan Des Knaben Wunderhorn (1806-08, Pojan ihmetorvi) sisältyy seuraava priaameli:

Ein Himmel ohne Sonn,
Ein Garten ohne Bronn,
Ein Baum ohne Frucht,
Ein Mägdlein ohne Zucht,
Ein Süpplein ohne Brocken,
Ein Thurm ohne Glocken,
Ein Soldat ohne Gewehr,
Sind alle nicht weit her.

Priaameleja on mukailtu myös Suomessa myöhäiskeskiajalla, kuten seuraavassa runossa:

Hauki syöpi sammakonkin
selän suuren uituansa,
appavi repo ravatkin
salon suuren juostuansa,
mies naipi pahankin naisen
kauan ilman oltuansa.

Lisätiedot Latinan praeambulum=johdanto

Erikieliset vastineet

Priamel

saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:priaameli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:priaameli.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →