Kirjallisuudentutkimus:modaliteetti
modaliteetti
| modaliteetti |
Strukturalistis-semioottisessa kertomuksen teoriassaan (Sémantique structurale, 1966). A. I. Greimas käyttää termiä modaliteetti niistä kielellisistä ilmaisuista, jotka kuvaavat aktanttien välisiä suhteita. Greimas erottaa kuusi modaliteettia:
- 1) tahtomisen (vouloir) modaliteetti; subjekti tavoittelee objektia ja tämä halu (désir) panee toiminnan liikkeelle,
2) tietämisen (savoir) modaliteetti; objekti nähdään lähettäjän ja vastaanottajan välisenä viestinä,
3) voimisen (pouvoir) modaliteetti; subjektilla on auttaja tai vastustaja, joka joko edistää tai ehkäisee subjektin toteuttaa tahtonsa,
4) olemisen (étre) modaliteetti,
5) tekemisen (faire) modaliteetti ja
6) täytymisen (devoir) modaliteetti.
Esimerkiksi Zacharias Topeliuksen Maamme kirjassa (1875) olemisen modaliteettia edustaa vaikkapa maininta "suomalaiset ovat rauhallinen, hidasluontoinen ja vitkallinen kansa". Tekemiseen ja voimiseen liittyy väite "se on myös urhoollinen ja sotakuntoinen". Tahtominen ja tietäminen yhtyvät virkkeessä "se on yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman keskuksista kohonnut valistukseen - se on siis tiedonhaluinen ja oppia rakastava kansa". Greimas jakaa modaliteetit edelleen virtualisoiviin, aktualisoiviin ja realisoiviin sekä toisaalta eksotaksisiin ja endotaksisiin. Modaliteetti- ja aktanttiteorioiden avulla Greimas'n koulun semiootikot pyrkivät kiinnittämään huomion inhimillisen kommunikaation dynaamisiin piirteisiin.
vrt. modaliteetin käsite kielitieteessä
Erikieliset vastineet
| modality | englanti (English) | |
| modalité | ranska (français) | |
| modalitet | ruotsi (svenska) | |
| Modalität | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- aktantti (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Kirjallisuudentutkimus:modaliteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:modaliteetti.)