mestarilaulu


mestarilaulu

Määritelmä uskonnollinen ja didaktinen laulu, jollaisia mestarilaulajat (Meistersinger) esittivät Etelä-Saksassa erityisesti 1300-1500-luvulla

Selite

Mestarilaulu jatkoi saksalaisen ritarikulttuurin minnelaulun muotoperinteitä porvariston ja käsityöläisten keskuudessa. Mestarilaululle olivat ominaisia tiukat muotosäännöt, jotka oli koottu kirjaksi, jota kutsuttiin tabulatuuriksi (Tabulatur). Laulujen aihepiiri oli vaihteleva, mutta niiden sävy oli yleensä didaktinen, erityisesti jos sisältö oli uskonnollinen. Esitystapa sekä yksin- että kuorolauluna oli yksiääninen.

Lauluja harjoiteltiin erityisissä laulukouluissa (Singschule), koska ajateltiin, että laulutekniikka on opittavissa samaan tapaan kuin käsityöläisammatti. Ensimmäisen koulun perusti Heinrich Frauenlob n. 1315 Mainzissa. Ennen mestarin arvon saavuttamista kokelaan oli läpäistävä useita välietappeja: oppilas (Schüler) → koulutoveri (Schulfreund) → laulaja (Singer) → runoilija (Dichter). Viimeinen koulu suljettiin 1880 Baijerin Memmingenissä.

Mestarilauluja esitettiin saksalaisten - erityisesti eteläisen Saksan ja Reininmaan - kaupunkien porvarikilloissa. Järjestettiin myös keskinäisiä laulukilpailuja. Mestarilaulajista kuuluisin on kaikkiaan 4 275 mestarilaulua kirjoittanut nürnbergiläinen Hans Sachs (1494-1576), maineikas on myös Hans Folz (n. 1450-1510). Mestarilaulut edistivät uskonpuhdistuksen oppien leviämistä, ja monia lauluista sisällytettiin virsikirjoihin. Ajan mittaan mestarilaulu kaavamaistui. Richard Wagner kuvaa mestarilaulajia ihannoivaan sävyyn oopperassaan Die Meistersinger von Nürnberg (1861-67, Nürnbergin mestarilaulajat).

Erikieliset vastineet

Meistergesang	saksa (Deutsch)
Meistersang	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

minnelaulu (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003, OjalaA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:mestarilaulu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:mestarilaulu.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →